Aam. 8:1–12

Herra Jumala näytti minulle tämän näyn: oli korillinen loppukesän hedelmiä. Hän kysyi minulta: Mitä näet, Aamos? Minä vastasin: Korillisen loppukesän hedelmiä. Herra sanoi minulle: Loppu on tullut kansalleni Israelille. Enää en kulje armahtaen sen ohitse. Herra Jumala sanoo:

– Sinä päivänä palatsin laulajattaret puhkeavat valituksiin.
Paljon on ruumiita, joka paikkaan viskattuja. – Hiljaa!

Kuulkaa tätä, te jotka poljette vähävaraisia
ja ajatte maaseudun köyhät perikatoon!
Te sanotte:
Milloin päättyy uudenkuun juhla,
että saamme myydä viljaa,
milloin sapatti, että saamme avata varastot?
Silloin voimme taas
pienentää mittaa,
suurentaa hintaa
ja pettää väärällä vaa’alla.
Näin saamme varattomat valtaamme rahalla
ja köyhät kenkäparin hinnalla.
Ja akanatkin myymme jyvinä!

Herra on vannonut Jaakobin kunnian kautta:
– Minä en unohda yhtäkään heidän tekoansa!
Eikö maa tämän takia järise,
eivätkö kaikki sen asukkaat valita?
Eikö se kaikkineen nouse kuin Niilin vesi,
kohoa ja laske kuin Egyptin virta?

– Sinä päivänä – sanoo Herra Jumala –
minä annan auringon laskea puolenpäivän aikaan
ja pimennän maan keskellä kirkasta päivää.
Minä muutan teidän juhlanne suruksi
ja kaikki laulunne valitusvirsiksi.
Minä puen kaikkien ylle säkkivaatteen
ja ajatan teidän päänne paljaaksi.
Silloin on suru kuin ainoasta pojasta.
Se päivä on katkera päivä.

– Koittaa aika – sanoo Herra Jumala –
jolloin minä lähetän maahan nälän.
En leivän nälkää,
en veden janoa,
vaan Herran sanan kuulemisen nälän.
Ihmiset hoippuvat mereltä merelle,
pohjoisesta itään he harhailevat
etsimässä Herran sanaa,
mutta eivät löydä.

Ps. 122

Ilo valtasi minut, kun kuulin sanan: *
Me lähdemme Herran huoneeseen!
      Nyt seisomme porteillasi, Jerusalem. *
      Jerusalem, olet kaupunkimme, tänne kansamme kokoontuu,
tänne vaeltavat heimomme, Herran heimot, *
täällä, niin kuin on säädetty, Israel kiittää Herran nimeä.
      Täällä jaetaan oikeutta *
      Daavidin suvun istuimilla.
Ole tervehditty, Jerusalem! *
Olkoon rauha sinulla ja ystävilläsi.
      Vallitkoon rauha muureillasi *
      ja hyvinvointi linnoissasi.
Veljieni ja ystävieni tähden toivotan sinulle rauhaa. *
Herran, Jumalamme, huoneen tähden rukoilen sinulle menestystä.
      Kunnia Isälle ja Pojalle *
      ja Pyhälle Hengelle,
niin kuin oli alussa, nyt on ja aina, *
iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

Ps. 34:12–23

Tulkaa, lapset, ja kuulkaa minua! *
Minä opetan teille, mitä on Herran pelko.
      Jos odotat elämältä hyvää ja toivot pitkää ikää, *
      niin varo kieltäsi, älä päästä huulillesi petoksen sanaa.
Karta pahaa ja tee hyvää, *
pyri sopuun, rakenna rauhaa!
      Herran silmät katsovat vanhurskaita, *
      hänen korvansa kuulevat heidän avunhuutonsa.
Herra kääntyy pahantekijöitä vastaan, *
heidän muistonsakin hän hävittää maan päältä.
      Kun vanhurskaat huutavat apua, Herra kuulee *
      ja pelastaa heidät kaikesta hädästä.
Herra on lähellä niitä, joilla on särkynyt sydän, *
hän pelastaa ne, joilla on murtunut mieli.
      Monet vaivat kohtaavat vanhurskasta, *
      mutta kaikista niistä Herra hänet vapauttaa.
Herra varjelee häntä, *
ei yksikään hänen luunsa murru.
      Jumalattoman tuhoaa hänen oma pahuutensa, *
      tuomion saavat vanhurskaan vihamiehet.
Niitä, jotka turvaavat Herraan, ei kohtaa tuomio. *
Hän lunastaa heidät vapaiksi.
      Kunnia Isälle ja Pojalle *
      ja Pyhälle Hengelle,
niin kuin oli alussa, nyt on ja aina, *
iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

Ps. 118:19–29

Avatkaa minulle vanhurskauden portit! *
Niistä käyn sisään kiittämään Herraa.
      Tämä on Herran portti, *
      josta vanhurskaat saavat käydä.
Minä kiitän sinua siitä, että kuulit minua *
ja pelastit minut.
      Kivi, jonka rakentajat hylkäsivät, *
      on nyt kulmakivi.
Herra tämän teki, *
Herra teki ihmeen silmiemme edessä.
      Tämän päivän on Herra tehnyt, *
      iloitkaa ja riemuitkaa siitä!
Hoosianna! Herra, anna meille apusi! *
Oi Herra, anna menestys!
      Siunattu olkoon se, joka tulee Herran nimessä. *
      Herran huoneesta teidät siunataan.
Herra on Jumala! *
Hän antoi valonsa meille.
      Käykää kulkueena lehvät käsissä, *
      ulottakaa piirinne alttarin sarviin.
Sinä olet Jumalani, sinua minä kiitän, *
Jumala, sinua minä suuresti ylistän.
      Kiittäkää Herraa! Hän on hyvä, *
      iäti kestää hänen armonsa!   
Kunnia Isälle ja Pojalle *
ja Pyhälle Hengelle,
      niin kuin oli alussa, nyt on ja aina, *
      iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

Ps. 150

Halleluja! Ylistäkää Jumalaa hänen pyhäkössään, *
ylistäkää häntä taivaan mahtavissa holveissa!
      Ylistäkää häntä, hänen väkeviä tekojaan, *
      ylistäkää häntä, hän on suuri!
Ylistäkää häntä raikuvin torvin, *
ylistäkää häntä harppua ja lyyraa soittaen!
      Ylistäkää häntä tanssien ja rumpua lyöden, *
      ylistäkää häntä luuttua ja huilua soittaen!
Ylistäkää häntä symbaalien helinällä, *
ylistäkää häntä riemukkain symbaalein!
      Kaikki te, joissa on elämän henkäys, *
      ylistäkää Herraa! Halleluja!
Kunnia Isälle ja Pojalle *
ja Pyhälle Hengelle,
      niin kuin oli alussa, nyt on ja aina, *
      iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

Ps. 85:2–8

Herra, sinä olet ollut maatasi kohtaan hyvä. *
Sinä käänsit Jaakobin suvun kohtalon,
  sinä annoit anteeksi kansasi synnit, *
  pyyhit pois kaikki sen rikkomukset.
Sinä taltutit suuttumuksesi, *
sammutit vihasi hehkun.
  Käänny jälleen puoleemme, Jumala, pelastajamme, *
  älä enää ole meille vihoissasi!
Kestääkö sinun vihasi iäti, *
jatkuuko se polvesta polveen?
  Kunpa jälleen kääntyisit puoleemme ja virvoittaisit meidät, *
  niin kansasi saisi iloita sinusta.
Herra, osoita, että olet uskollinen, *
pelasta meidät!
  Kunnia Isälle ja Pojalle *
  ja Pyhälle Hengelle,
niin kuin oli alussa, nyt on ja aina, *
iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

Sir. 15:15–20

Jos vain tahdot, voit noudattaa käskyjä
ja luottaa hänen hyvyyteensä.

Hän on asettanut eteesi tulen ja veden.
Kumman tahdot? Ojenna kätesi siihen.
Ihmisellä on edessään elämä ja kuolema.
Kumman hän valitsee, se hänelle annetaan.
Suuri on Herran viisaus,
hän on väkevä ja voimallinen ja näkee kaiken.
Herraa pelkäävät ovat hänen katseensa alla,
hän tietää kaiken, mitä ihminen tekee.
Ei hän ole käskenyt kenenkään elää jumalattomasti
eikä antanut kenellekään lupaa synnintekoon.

2. Makk. 7:1–2, 9–14

Tuohon aikaan otettiin kiinni myös seitsemän veljestä ja heidän äitinsä, ja kuningas käski piestä heitä raipoilla ja nahkaruoskilla, jotta heidät saataisiin syömään laissa kiellettyä sianlihaa. Yksi veljeksistä ryhtyi silloin puhumaan kaikkien puolesta ja sanoi: Mitä sinä meitä kuulustelet? Me olemme valmiit kuolemaan. Mieluummin me kuolemme kuin rikomme isiemme lakeja.

Henkitoreissaan hän sanoi: Sinä pahuuden kätyri! Tämän elämän sinä meiltä riistät, mutta koko maailman kuningas herättää meidät uuteen, ikuiseen elämään, koska me kuolemme hänen lakiensa tähden.

Sitten otettiin kolmas veli piinattavaksi. Kun miehet ryhtyivät leikkaamaan hänen kieltään, hän työnsi sen heti suusta, ojensi pelotta kätensä ja sanoi vakaalla äänellä. Taivaasta minä olen nämä saanut, ja Jumalan lakien tähden annan ne auliisti pois, koska toivon saavani ne häneltä jälleen takaisin. Tuskat eivät merkinneet nuorukaiselle mitään, ja kuningas ja tämän seuralaiset hämmästyivät hänen rohkeuttaan.

Nuorukaisen kuoltua miehet häpäisivät ja kiduttivat samalla tavoin neljättä veljestä. Kuoleman lähetessä hän sanoi: Hyvä näin, että kuollessani ihmisten tappamana voin luottaa siihen, että Jumala herättää minut kuolleista. Sinulla ei tule olemaan ylösnousemusta eikä uutta elämää.

2. Kor. 7:2–7

Antakaa meille tilaa sydämessänne! Emme ole tehneet kenellekään vääryyttä, emme ole tuottaneet kenellekään vahinkoa emmekä hankkineet hyötyä kenenkään kustannuksella. Tätä en sano teitä tuomitakseni. Sanoinhan jo, että teillä on sija meidän sydämessämme, niin että haluamme teidän kanssanne elää ja teidän kanssanne kuolla. Teille voin puhua aivan suoraan, ja minulla on paljon aihetta olla teistä ylpeä. Olen saanut yllin kyllin lohdutusta, kaiken ahdinkomme keskelläkin tunnen ylenpalttista iloa.

Makedoniaan tultuamme emme saaneet hetkenkään rauhaa. Meitä ahdistivat kaikenlaiset vaikeudet, ulkoapäin taistelut, sisältäpäin pelot. Mutta Jumala, joka rohkaisee masentuneita, lohdutti meitäkin antamalla Tituksen tulla luoksemme. Hänen tulonsa lisäksi meitä lohdutti myös se rohkaisu, jota hän oli saanut teidän luonanne. Hän kertoi, kuinka te ikävöitte minua, kuinka nyt surette ja kuinka kiivaasti pidätte minun puoltani, ja se on vielä enemmän ilahduttanut minua.

Ps. 8:2–10

Herra, meidän Jumalamme, kuinka suuri onkaan sinun nimesi maan päällä! *
Se julistaa sinun taivaallista kirkkauttasi.
      Lasten ja imeväisten huudot todistavat sinun voimastasi. *
      Ne ovat kilpenä jumalattomia vastaan,
      ne vaientavat vihamiehen ja kostoa janoavan.
Kun minä katselen taivasta, sinun kättesi työtä,
kuuta ja tähtiä, jotka olet asettanut paikoilleen *
– mikä on ihminen! Kuitenkin sinä häntä muistat.
      Mikä on ihmislapsi! *
      Kuitenkin pidät hänestä huolen.
Sinä teit hänestä lähes kaltaisesi olennon, *
seppelöit hänet kunnialla ja kirkkaudella.
      Sinä panit hänet hallitsemaan luotujasi, *
      asetit kaiken hänen valtaansa:
lampaat ja härät, kaiken karjan, *
metsän villit eläimet,
      taivaan linnut ja meren kalat, *
      kaikki vesissä liikkuvat.
Herra, meidän Jumalamme, *
suuri on sinun nimesi kautta koko maailman!
      Kunnia Isälle ja Pojalle *
      ja Pyhälle Hengelle,
niin kuin oli alussa, nyt on ja aina, *
iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.