25. sunnuntai helluntaista

Helluntaijakso, helluntain jälkeinen aika

Liturginen väri: vihreä

Kaksi alttarikynttilää

Kuolemasta elämään

Kristitty saa luottaa siihen, ettei kuolemalla ole viimeistä sanaa hänen elämässään. Vaikka monet kysymykset jäävät täällä vastausta vaille, hän uskoo, että Jeesus on voittanut kuoleman vallan. Niin kuin Jeesus maallisen elämänsä aikana herätti kuolleita, samoin hän on herättävä meidät viimeisenä päivänä. Jumala, joka on antanut Jeesuksen nousta kuolleista, on elämän ja kuoleman Herra.

Raamatun tekstit

Psalmi

Antifoni:

Jumala lunastaa minut,
hän tempaa minut tuonelan otteesta.

Ps. 49:16

Psalmi:

Kun Herra käänsi Siionin kohtalon,
se oli meille kuin unta.
Silloin suumme hersyi naurua
ja riemu kajahti huuliltamme.
Silloin sanoivat vieraat kansat:
”Suuret ovat Israelin Herran teot!”
Totta! Suuret ovat meidän Herramme teot,
niistä me saamme iloita.
Herra, käännä jälleen meidän kohtalomme
niin kuin aina tuot vedet Negevin kuiviin uomiin.
Jotka kyynelin kylvävät,
ne riemuiten korjaavat.
Jotka itkien menevät kylvämään vakkaansa kantaen,
ne riemuiten palaavat kotiin lyhteet sylissään.

Ps. 126

Kunnia Isälle ja Pojalle
ja Pyhälle Hengelle,
niin kuin oli alussa, nyt on ja aina,
iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

Antifoni toistetaan

Hallelujasäe

Minä tiedän, että lunastajani elää.
Hän sanoo viimeisen sanan maan päällä.

Job 19:25

Saarn. 3:1–11

Saarnaajan kirjasta, luvusta 3

Kaikella on määrähetkensä,
aikansa joka asialla taivaan alla.
Aika on syntyä
ja aika kuolla,
aika on istuttaa
ja aika repiä maasta,
aika surmata
ja aika parantaa,
aika on purkaa
ja aika rakentaa,
aika itkeä
ja aika nauraa,
aika on valittaa
ja aika tanssia,
aika heitellä kiviä
ja aika ne kerätä,
aika on syleillä
ja aika olla erossa,
aika etsiä
ja aika kadottaa,
aika on säilyttää
ja aika viskata menemään,
aika repäistä rikki
ja aika ommella yhteen,
aika olla vaiti
ja aika puhua,
aika rakastaa
ja aika vihata,
aika on sodalla
ja aikansa rauhalla.
Mitä hyötyä on vaivannäöstä
sille, joka työtä tekee?
Olen katsellut kaikkea aherrusta,
jonka Jumala on antanut ihmisille
heidän rasituksekseen.
Kaiken hän on alun alkaen tehnyt hyväksi
ja asettanut iäti jatkumaan,
mutta ihminen ei käsitä Jumalan tekoja,
ei niiden alkua eikä loppua.

1. Kor. 15:35–44

Ensimmäisestä kirjeestä korinttilaisille, luvusta 15

Joku ehkä kysyy: ”Millä tavoin kuolleet herätetään? Millainen ruumis heillä silloin on?” Mikä järjetön kysymys! Eihän se mitä kylvät tule eläväksi, ellei se ensin kuole. Ja kun kylvät, et kylvä tulevaa kasvia vaan pelkän siemenen, vehnänjyvän tai jonkin muun kasvin siemenen. Mutta Jumala antaa sille sellaisen varren kuin hän on nähnyt hyväksi, jokaiselle siemenelle sellaisen kuin sille kuuluu. Ei kaikkien elollisten ruumis ole samanlainen, vaan ihmisellä on oma ruumiinsa, nelijalkaisilla omansa, linnuilla omansa ja kaloilla omansa. On taivaallisia ja maallisia ruumiita, mutta taivaallisten loisto on aivan toisenlainen kuin maanpäällisten. Auringolla on oma loistonsa, kuulla omansa ja tähdillä omansa, ja toinen tähti loistaa toista kirkkaammin.
Samoin tapahtuu kuolleiden ylösnousemuksessa. Se, mikä kylvetään katoavana, nousee katoamattomana. Mikä kylvetään vähäpätöisenä, nousee kirkkaana. Mikä kylvetään heikkona, nousee täynnä voimaa. Kylvetään ajallinen ruumis, nousee hengellinen ruumis. Jos kerran on olemassa ajallinen ruumis, on myös hengellinen.

Matt. 9:18–26

Evankeliumista Matteuksen mukaan, luvusta 9

Kun Jeesus vielä puhui heille, sinne tuli eräs synagogan esimies. Hän kumartui maahan Jeesuksen edessä ja sanoi: ”Tyttäreni on kuollut juuri äsken, mutta tule ja pane kätesi hänen päälleen, niin hän virkoaa.” Jeesus nousi ja lähti miehen mukaan, ja opetuslapset seurasivat häntä.
Silloin Jeesusta lähestyi muuan nainen, jota kaksitoista vuotta oli vaivannut verenvuoto. Hän tuli Jeesuksen taakse ja kosketti hänen viittansa tupsua. Hän näet ajatteli: ”Jos vain saan koskettaa hänen viittaansa, minä paranen.” Jeesus kääntyi, näki naisen ja sanoi: ”Ole rohkealla mielellä, tyttäreni, uskosi on parantanut sinut.” Siitä hetkestä nainen oli terve.
Kun Jeesus tuli esimiehen taloon ja näki huilunsoittajat ja hälisevän ihmisjoukon, hän sanoi: ”Menkää pois! Ei tyttö ole kuollut, hän nukkuu.” Hänelle naurettiin. Mutta kun väki oli ajettu ulos, Jeesus meni sisään ja otti tyttöä kädestä, ja tyttö nousi. Tästä levisi tieto koko sille seudulle.

Päivän rukoukset

Kaikkivaltias Jumala.
Sinä olet voittanut pahan, kukistanut kuoleman
ja lahjoittanut maailmalle elämän.
Auta meitä kuoleman keskellä muistamaan päivää,
jolloin puet meidät uuteen, taivaalliseen asuun.
Kuule meitä Herramme Jeesuksen Kristuksen tähden.

Jumala, iankaikkinen Isä.
Sinun sanastasi on syntynyt elämä,
sinun voimastasi on kukistunut kuolema.
Sinun Poikasi tyhjä hauta
todistaa ikuisen elämän toivosta.
Auta meitä suostumaan
tämän elämän rajoituksiin, kipuihin ja vaikeuksiin.
Luo meissä joka päivä uutta.
Virvoita Hengelläsi niin,
että ruumiin ja sielun voimien vähetessäkin
sydämemme kiinnittyisi entistä syvemmin sinuun.
Kiitos, että herätät meidät kerran kuolleista,
niin kuin herätit Jeesuksen,
ja puet meidät uuteen, täydelliseen ruumiiseen.
Kuule meitä Herramme Jeesuksen Kristuksen tähden.

Rakas Vapahtaja.
Monet sairaat sinä paransit,
monet kuolleet herätit eloon.
Sanasi ja tekosi olivat väkevämpiä kuin kuolema.
Kiitos siitä, että sinä elät
ja että kuolemakaan ei voi erottaa meitä
sinun rakkaudestasi.
Varjele meidät uskossa niin,
että saamme olla turvallisella mielellä
niin elämässä kuin kuolemankin hetkellä.
Sinulle olkoon ylistys ikuisesti.

Ylösnoussut Jeesus Kristus.
Me ihmiset olemme synnin ja kuoleman alaisia
emmekä voi järjellämme käsittää
kuolleitten ylösnousemusta,
taivasta ja ikuista elämää.
Kuitenkin sinä olet antanut meille siitä apostolisi todistuksen
ja lahjoittanut uskon Jumalan lupauksiin.
Kiitos, että saamme toivoa sitä elämää,
jonka olet valmistanut meille.
Ole kanssamme loppuun asti,
niin että jaksamme valvoa ja odottaa sitä päivää,
jolloin näemme sinut ja ymmärrämme kaiken.
Tätä pyydämme sinun nimessäsi.

Sinä, Herra, kuljet täällä,
kuoleman varjon maassa.
Me hapuilemme lähellesi,
kätemme kurkottuvat sinua kohti
koskettamaan elämää,
anomaan jatkoaikaa sinulta,
kuolemankin käskijältä.
Sinä annat elämän,
tämän ja sen toisen,
ikuisen.
Ylistämme sinua,
sinä valo kuoleman varjon maassa.

Rukoushetkien tekstit

Job 14:7–17

Vaikka puu kaadetaan, sillä on yhä toivoa:
sen kanto työntää versoja,
niiden kasvu ei lopu.
Vaikka sen juuri vanhenee maassa,
vaikka sen tyvi kuolee,
jo kostea henkäys saa sen taas työntämään vesaa
ja versomaan kuin nuori taimi.

Toisin ihminen: hän riutuu ja kuolee.
Kun hän on mennyt pois, missä hän on?
Meren vesi haihtuu,
virta kuivuu, sen vedet häviävät.
Kun ihminen vaipuu lepoon, hän ei enää nouse,
ei vaikka taivaat revähtäisivät auki.
Ihminen ei herää unestaan.

Kunpa kätkisit minut tuonelaan,
piilottaisit sinne, kunnes vihasi on asettunut,
panisit määräajan ja muistaisit sitten minut!
Mutta voiko ihminen herätä eloon, kun hän on kuollut?
Niin kauan kuin työvuoroni jatkuu,
minä kuitenkin odotan, että raadanta päättyy.
Silloin sinä kutsuisit minua, ja minä vastaisin,
sinä kaipaisit jälleen
sitä, minkä oma kätesi on luonut.
Sinä tarkkaisit kyllä askeleitani
mutta et pitäisi kirjaa synneistäni.
Pahat tekoni olisivat kukkarossasi
sinetillä suljettuina,
sinä peittäisit ne näkymättömiin.

Viis. 3:1–9

Mutta oikeamielisten sielut ovat Jumalan kädessä,
eikä mikään kärsimys enää ulotu heihin.
Ymmärtämättömien silmissä he ovat kuolleita,
ja heidän poismenoaan pidetään onnettomuutena,
heidän lähtöään täältä perikatona,
mutta he ovat päässeet rauhaan.
Ihmisten mielestä kuolema oli heille rangaistus,
mutta he olivat täynnä kuolemattomuuden toivoa.
Kevyesti heitä kuritettiin –
runsaasti heitä siunataan.
Jumala pani heidät kokeeseen
ja havaitsi heidät kelvollisiksi.
Niin kuin kultaa sulatusuunissa
hän tutki ja koetteli heitä,
niin kuin alttarilla poltettavan uhrilahjan
hän otti heidät vastaan.

Kun tilinteon hetki koittaa,
he loistavat kirkkaasti,
leimahtavat kuin kipinä olkilyhteessä.
He saavat hallintaansa maailman kansat,
he jakavat niille oikeutta,
ja Herra on iäti heidän kuninkaansa.
Ne, jotka turvaavat Herraan,
ymmärtävät totuuden,
ne, jotka pysyvät uskollisena rakkaudessa,
saavat sijansa hänen luonaan.
Hänen pyhiensä osaksi tulee armo ja laupeus,
hän pitää valituistaan huolen.

Ps. 122

Ilo valtasi minut, kun kuulin sanan: *
Me lähdemme Herran huoneeseen!
      Nyt seisomme porteillasi, Jerusalem. *
      Jerusalem, olet kaupunkimme, tänne kansamme kokoontuu,
tänne vaeltavat heimomme, Herran heimot, *
täällä, niin kuin on säädetty, Israel kiittää Herran nimeä.
      Täällä jaetaan oikeutta *
      Daavidin suvun istuimilla.
Ole tervehditty, Jerusalem! *
Olkoon rauha sinulla ja ystävilläsi.
      Vallitkoon rauha muureillasi *
      ja hyvinvointi linnoissasi.
Veljieni ja ystävieni tähden toivotan sinulle rauhaa. *
Herran, Jumalamme, huoneen tähden rukoilen sinulle menestystä.
      Kunnia Isälle ja Pojalle *
      ja Pyhälle Hengelle,
niin kuin oli alussa, nyt on ja aina, *
iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

Ps. 108:2–7

Jumala, sydämeni on levollinen, mieleni on tyyni. *
Minä tahdon laulaa ja soittaa!
      Herää, harppu, herää, lyyra, *
      minä tahdon herättää aamuruskon!
Herra, minä ylistän sinua kansojen keskellä, *
minä laulan kaikille kansoille sinun kiitostasi.
      Sinun armosi ulottuu yli taivaitten, *
      sinun uskollisuutesi ylös pilviin.
Jumala, kohotkoon kunniasi yli taivaitten, *
kirkkautesi yli kaiken maan!
      Auta meitä väkevällä kädelläsi, *
      pelasta ne, joita rakastat. Vastaa minulle!
Kunnia Isälle ja Pojalle *
ja Pyhälle Hengelle,
      niin kuin oli alussa, nyt on ja aina, *
      iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

Ps. 118:19–29

Avatkaa minulle vanhurskauden portit! *
Niistä käyn sisään kiittämään Herraa.
      Tämä on Herran portti, *
      josta vanhurskaat saavat käydä.
Minä kiitän sinua siitä, että kuulit minua *
ja pelastit minut.
      Kivi, jonka rakentajat hylkäsivät, *
      on nyt kulmakivi.
Herra tämän teki, *
Herra teki ihmeen silmiemme edessä.
      Tämän päivän on Herra tehnyt, *
      iloitkaa ja riemuitkaa siitä!
Hoosianna! Herra, anna meille apusi! *
Oi Herra, anna menestys!
      Siunattu olkoon se, joka tulee Herran nimessä. *
      Herran huoneesta teidät siunataan.
Herra on Jumala! *
Hän antoi valonsa meille.
      Käykää kulkueena lehvät käsissä, *
      ulottakaa piirinne alttarin sarviin.
Sinä olet Jumalani, sinua minä kiitän, *
Jumala, sinua minä suuresti ylistän.
      Kiittäkää Herraa! Hän on hyvä, *
      iäti kestää hänen armonsa!
Kunnia Isälle ja Pojalle *
ja Pyhälle Hengelle,
      niin kuin oli alussa, nyt on ja aina, *
      iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

Ps. 150

Halleluja! Ylistäkää Jumalaa hänen pyhäkössään, *
ylistäkää häntä taivaan mahtavissa holveissa!
      Ylistäkää häntä, hänen väkeviä tekojaan, *
      ylistäkää häntä, hän on suuri!
Ylistäkää häntä raikuvin torvin, *
ylistäkää häntä harppua ja lyyraa soittaen!
      Ylistäkää häntä tanssien ja rumpua lyöden, *
      ylistäkää häntä luuttua ja huilua soittaen!
Ylistäkää häntä symbaalien helinällä, *
ylistäkää häntä riemukkain symbaalein!
      Kaikki te, joissa on elämän henkäys, *
      ylistäkää Herraa! Halleluja!
Kunnia Isälle ja Pojalle *
ja Pyhälle Hengelle,
      niin kuin oli alussa, nyt on ja aina, *
      iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

Ps. 126

Kun Herra käänsi Siionin kohtalon, *
se oli meille kuin unta.
Silloin suumme hersyi naurua *
ja riemu kajahti huuliltamme.
Silloin sanoivat vieraat kansat: *
Suuret ovat Israelin Herran teot!
Totta! Suuret ovat meidän Herramme teot, *
niistä me saamme iloita.
Herra, käännä jälleen meidän kohtalomme *
niin kuin aina tuot vedet Negevin kuiviin uomiin.
Jotka kyynelin kylvävät, *
ne riemuiten korjaavat.
Jotka itkien menevät kylvämään vakkaansa kantaen, *
ne riemuiten palaavat kotiin lyhteet sylissään.
Kunnia Isälle ja Pojalle *
ja Pyhälle Hengelle,
niin kuin oli alussa, nyt on ja aina, *
iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

Viis. 1:7–15

Herran henki täyttää kaiken maan,
se pitää kaiken olevan koossa
ja tietää kaiken, mitä puhutaan.
Siksi ei pysy salassa yksikään,
joka puhuu vastoin totuutta,
yksikään sellainen ei vältä tutkintaa ja tuomiota.
Jumalattoman juonet tutkitaan,
hänen puheensa kantautuvat Herran eteen
todistamaan hänen rikkomuksistaan.
Tarkkaavan korva kuulee kaiken,
hiljaisinkaan nurina ei jää siltä huomaamatta.
Välttäkää siis tyhjää kuiskuttelua,
pitäkää panettelu poissa kieleltänne,
sillä salainenkaan puhe ei jää seurauksitta
ja valehtelu surmaa sielun.
Älkää etsikö kuolemaa
elämänne harhateillä,
älkää omin käsin vetäkö yllenne tuhoa.
Ei Jumala ole luonut kuolemaa,
ei hän iloitse elävien tuhosta.
Hän loi kaiken elämään ja pysymään,
koko luomakunnan säilymään elossa.
Ei hänen luoduissaan ole tuhoavaa myrkkyä
eikä maan päällä tuonelan valtakuntaa,
sillä oikeamielisyys on kuolematon.

1. Tess. 5:23–24

Itse rauhan Jumala pyhittäköön teidät kokonaan ja varjelkoon koko olemuksenne, teidän henkenne, sielunne ja ruumiinne, niin että olette nuhteettomat Herramme Jeesuksen Kristuksen tullessa. Hän, joka teitä kutsuu, on uskollinen ja pitää lupauksensa.

Ps. 8:2–10

Herra, meidän Jumalamme, kuinka suuri onkaan sinun nimesi maan päällä! *
Se julistaa sinun taivaallista kirkkauttasi.
      Lasten ja imeväisten huudot todistavat sinun voimastasi. *
      Ne ovat kilpenä jumalattomia vastaan,
      ne vaientavat vihamiehen ja kostoa janoavan.
Kun minä katselen taivasta, sinun kättesi työtä,
kuuta ja tähtiä, jotka olet asettanut paikoilleen *
– mikä on ihminen! Kuitenkin sinä häntä muistat.
      Mikä on ihmislapsi! *
      Kuitenkin pidät hänestä huolen.
Sinä teit hänestä lähes kaltaisesi olennon, *
seppelöit hänet kunnialla ja kirkkaudella.
      Sinä panit hänet hallitsemaan luotujasi, *
      asetit kaiken hänen valtaansa:
lampaat ja härät, kaiken karjan, *
metsän villit eläimet,
      taivaan linnut ja meren kalat, *
      kaikki vesissä liikkuvat.
Herra, meidän Jumalamme, *
suuri on sinun nimesi kautta koko maailman!
      Kunnia Isälle ja Pojalle *
      ja Pyhälle Hengelle,
niin kuin oli alussa, nyt on ja aina, *
iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.