2. sunnuntai pääsiäisestä (Misericordia Domini)

Pääsiäisjakso, pääsiäisaika

Munkkivuoren kirkon alttari

Liturginen väri: valkoinen

Neljä alttarikynttilää

Hyvä paimen

Tätä pyhäpäivää sanotaan Hyvän paimenen sunnuntaiksi. Päivän latinalainen nimi misericordia Domini (= Herran laupeus, uskollisuus) tulee päivän antifonin alusta (Ps. 33:5).

Jeesus on hyvä paimen, joka pitää huolen lampaistaan. Ylimpänä paimenena hän lähettää opetuslapsensa huolehtimaan Jumalan laumasta.

Raamatun tekstit

Psalmi

Antifoni:

Herran uskollisuus täyttää maan.
Herra on sanallaan luonut taivaat.

Ps. 33:5–6

Psalmi:

Herra on minun paimeneni,
ei minulta mitään puutu.
  Hän vie minut vihreille niityille, hän johtaa minut vetten ääreen,
  siellä saan levätä.
Hän virvoittaa minun sieluni,
hän ohjaa minua oikeaa tietä nimensä kunnian tähden.
  Vaikka minä kulkisin pimeässä laaksossa,
  en pelkäisi mitään pahaa,
  sillä sinä olet minun kanssani.
Sinä suojelet minua kädelläsi,
johdatat paimensauvallasi.
  Sinä katat minulle pöydän
  vihollisteni silmien eteen.
Sinä voitelet pääni tuoksuvalla öljyllä,
ja minun maljani on ylitsevuotavainen.
  Sinun hyvyytesi ja rakkautesi ympäröi minut
  kaikkina elämäni päivinä,
  ja minä saan asua Herran huoneessa päivieni loppuun asti.

Ps. 23

Kunnia Isälle ja Pojalle
ja Pyhälle Hengelle,
  niin kuin oli alussa, nyt on ja aina,
  iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

Antifoni toistetaan

Hallelujasäe

Minä olen hyvä paimen.
Minä tunnen lampaani ja ne tuntevat minut.

Joh. 10:14

Hes. 34:11–16

Hesekielin kirjasta, luvusta 34

Näin sanoo Herra Jumala: Minä etsin itse lampaani ja pidän niistä huolen. Niin kuin paimen pitää huolta lampaistaan, kun ne ovat hajaantuneet hänen ympäriltään, niin minä huolehdin lampaistani ja haen ne turvaan kaikkialta, minne ne sumuisena ja synkkänä päivänä ovat kaikonneet. Minä tuon lampaani vieraasta maasta, minä kokoan ne kansojen keskuudesta, tuon ne omaan maahansa ja kaitsen niitä Israelin vuorilla, purolaaksoissa ja kaikilla ruohoisilla mailla. Vehmailla niityillä minä niitä kaitsen, niiden laidun on Israelin korkeilla vuorilla. Siellä, vehreillä kedoilla, ne saavat levätä, ne saavat käyskennellä Israelin vuorten rehevillä laidunmailla. Minä kaitsen itse lampaitani ja vien itse ne lepäämään - näin sanoo Herra Jumala. Minä etsin eksyneen ja tuon takaisin laumasta harhautuneen, minä sidon murtuneen jalan, minä hoivaan uupunutta, ja vahvat ja lihavat minä pidän kurissa. Minä kaitsen laumaani niin kuin sitä tulee kaita.

1. Piet. 2:21–25

Ensimmäisestä Pietarin kirjeestä, luvusta 2

Kristus kärsi teidän puolestanne ja jätti teille esikuvan, jotta seuraisitte hänen jälkiään.
    - Hän ei syntiä tehnyt,
    hänen suustaan ei valhetta kuultu.
    Häntä herjattiin, mutta hän ei vastannut herjauksella, hän kärsi, mutta ei uhkaillut, vaan uskoi itsensä oikeamielisen tuomarin haltuun. Itse, omassa ruumiissaan, hän ”kantoi meidän syntimme” ristinpuulle, jotta me kuolisimme pois synneistä ja eläisimme vanhurskaudelle. ”Hänen haavansa ovat teidät parantaneet.” Te olitte ”eksyksissä niin kuin lampaat”, mutta nyt te olette palanneet sielujenne paimenen ja kaitsijan luo.

Joh. 10:11–16

Evankeliumista Johanneksen mukaan, luvusta 10

Jeesus sanoo:
    ”Minä olen hyvä paimen, oikea paimen, joka panee henkensä alttiiksi lampaiden puolesta. Palkkarenki ei ole oikea paimen eivätkä lampaat hänen omiaan, ja niinpä hän nähdessään suden tulevan jättää lauman ja pakenee. Susi saa lampaat saaliikseen ja hajottaa lauman, koska palkkapaimen ei välitä lampaista.
    Minä olen hyvä paimen. Minä tunnen lampaani ja ne tuntevat minut, niin kuin Isä tuntee minut ja minä Isän. Minä panen henkeni alttiiksi lampaiden puolesta. Minulla on myös muita lampaita, sellaisia, jotka eivät ole tästä tarhasta, ja niitäkin minun tulee paimentaa. Ne kuulevat minun ääneni, ja niin on oleva yksi lauma ja yksi paimen.”

Päivän rukoukset

1

Jumalamme,
sinä olet herättänyt kuolleista
Herran Jeesuksen, hyvän paimenemme.
Lahjoita meille Pyhä Henkesi,
että seuraamme hänen kutsuvaa ääntään.
Opeta meitä hänen esikuvansa mukaan
pitämään huolta toinen toisestamme.
Anna kaikkien kuulla hänen äänensä,
jotta olisi yksi lauma ja yksi paimen.
Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen,
meidän Herramme tähden.

2

Herramme ja Vapahtajamme Jeesus Kristus.
Me koetamme ottaa elämämme omiin käsiimme.
Luotamme vääriin herroihin ja vääriin paimeniin
ja petymme yhä uudelleen.
Sinä olet oikea Herra ja oikea Paimen.
Johdata meitä tietäsi
ja pidä meidät aina yhteydessäsi.
Sinulle olkoon ylistys ikuisesti.

3

Jumala, me emme hallitse elämäämme,
vaikka niin kuvittelemme.
Emme kestä omassa varassamme.
Väärät mielikuvat, itsekkyys ja pahan henkivallat
pyrkivät pitämään meitä otteessaan.
Auta meitä seuraamaan hyvää paimentamme,
noudattamaan sanaasi
ja rukoilemaan joka hetki Hengen antamin voimin.
Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen,
meidän Herramme tähden.

4

Me kiitämme sinua, rakas taivaallinen Isä,
Jeesuksesta Kristuksesta, hyvästä paimenesta,
joka aina näkee koko laumansa
eikä koskaan kadota silmistään
yhtään ainoaa lammasta.
Me rukoilemme sinua:
Suo meidänkin kuulua hänelle,
kun hän kutsuu meitä missä olemmekin,
etsii meitä kun olemme eksyneet
ja pelastaa meidät.
Tätä pyydämme Poikasi Jeesuksen Kristuksen,
meidän Herramme nimessä.

5

Jeesus, hyvä paimenemme.
Tänään tahdomme kiittää sinua hyvyydestäsi
ja huolenpidostasi.
Sinä olet pienten ja suurten paimen.
Sinä johdatat meitä koko elämämme ajan.
Me emme itse tunne tietä emmekä vaaroja,
jotka meitä uhkaavat.
Älä anna meidän joutua kauas luotasi.
Opeta meitä erottamaan sinun äänesi
kaikkien muiden äänten joukosta
ja sinun kutsusi niistä kutsuista,
jotka ovat viemässä meitä harhaan.
Jos lähdemme omille teillemme,
vedä meidät takaisin luoksesi.
Kiitos rakkaudestasi ja huolenpidostasi.

Rukoushetkien tekstit

Jes. 43:14–21

Näin sanoo Herra,
teidän lunastajanne, Israelin Pyhä:
– Minkä teen Babylonille, teen teidän tähtenne.
Minä murran kaikki sen portit,
ja valitukseksi muuttuvat kaldealaisten ilohuudot.
Minä olen Herra, teidän pyhä Jumalanne,
Israelin luoja, teidän kuninkaanne!

Näin sanoo Herra,
hän, joka avasi mereen tien,
valtatien suurten vetten keskelle,
hän, joka päästi liikkeelle vaunut ja hevoset,
väkevien soturien joukon
– syvyydessä he nyt makaavat, eivät enää nouse,
kuin sammuva lampun liekki he hävisivät –
näin hän sanoo:
– Älkää enää menneitä muistelko,
älkää muinaisia miettikö!
Katso: minä luon uutta.
Nyt se puhkeaa esiin – ettekö huomaa?
Minä teen tien autiomaahan
ja joet kuivuuden keskelle.
Villieläimetkin kunnioittavat minua,
sakaalit ja strutsit,
koska olen tuonut vedet autiomaahan
ja joet kuivuuden keskelle
antaakseni juotavaa kansalleni, valitulleni.
Kansa, jonka olen luonut itseäni varten,
on ylistävä minua.

Ps. 122

Ilo valtasi minut, kun kuulin sanan: *
Me lähdemme Herran huoneeseen!
      Nyt seisomme porteillasi, Jerusalem. *
      Jerusalem, olet kaupunkimme, tänne kansamme kokoontuu,
tänne vaeltavat heimomme, Herran heimot, *
täällä, niin kuin on säädetty, Israel kiittää Herran nimeä.
      Täällä jaetaan oikeutta *
      Daavidin suvun istuimilla.
Ole tervehditty, Jerusalem! *
Olkoon rauha sinulla ja ystävilläsi.
      Vallitkoon rauha muureillasi *
      ja hyvinvointi linnoissasi.
Veljieni ja ystävieni tähden toivotan sinulle rauhaa. *
Herran, Jumalamme, huoneen tähden rukoilen sinulle menestystä.
      Kunnia Isälle ja Pojalle *
      ja Pyhälle Hengelle,
niin kuin oli alussa, nyt on ja aina, *
iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

Ps. 18:2, 8–17

Minä rakastan sinua, Herra, *
sinä olet minun voimani.
      Maa järisi ja järkkyi, vuorten perustukset vavahtelivat. *
      Hänen vihansa sai ne horjumaan.
Hänen sieraimistaan nousi savu
ja kaiken nielevä liekki hänen suustaan, *
se suitsusi hiilten hehkua.
      Hän kallisti taivaan ja laskeutui alas *
      pimeä pilvi jalkojensa alla.
Hän lensi kerubi ratsunaan *
ja kiiti tuulen siivin.
      Hän otti verhokseen pimeyden, *
      majakseen synkät vedet, raskaat pilvet.
Hänen edellään kulki häikäisevä valo, *
siitä sinkosi rakeita ja tulisia hiiliä.
      Herra jylisi taivaassa, Korkein antoi äänensä kaikua, *
      hän viskoi rakeita ja tulisia hiiliä.
Hän ampui nuoliaan ja hajotti viholliset, *
hän kauhistutti heidät salamoillaan.
      Meren lähteet paljastuivat, *
      maanpiirin perustukset tulivat näkyviin,
kun sinä, Herra, käskit merta, *
kun sinun raivosi myrsky puhalsi sen yli.
      Korkeudestaan hän ojensi kätensä ja tarttui minuun, *
      hän veti minut ylös syvistä vesistä.
Kunnia Isälle ja Pojalle *
ja Pyhälle Hengelle,
      niin kuin oli alussa, nyt on ja aina, *
      iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

Ps. 118:19–29

Avatkaa minulle vanhurskauden portit! *
Niistä käyn sisään kiittämään Herraa.
      Tämä on Herran portti, *
      josta vanhurskaat saavat käydä.
Minä kiitän sinua siitä, että kuulit minua *
ja pelastit minut.
      Kivi, jonka rakentajat hylkäsivät, *
      on nyt kulmakivi.
Herra tämän teki, *
Herra teki ihmeen silmiemme edessä.
      Tämän päivän on Herra tehnyt, *
      iloitkaa ja riemuitkaa siitä!
Hoosianna! Herra, anna meille apusi! *
Oi Herra, anna menestys!
      Siunattu olkoon se, joka tulee Herran nimessä. *
      Herran huoneesta teidät siunataan.
Herra on Jumala! *
Hän antoi valonsa meille.
      Käykää kulkueena lehvät käsissä, *
      ulottakaa piirinne alttarin sarviin.
Sinä olet Jumalani, sinua minä kiitän, *
Jumala, sinua minä suuresti ylistän.
      Kiittäkää Herraa! Hän on hyvä, *
      iäti kestää hänen armonsa!   
Kunnia Isälle ja Pojalle *
ja Pyhälle Hengelle,
      niin kuin oli alussa, nyt on ja aina, *
      iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

Ps. 150

Halleluja! Ylistäkää Jumalaa hänen pyhäkössään, *
ylistäkää häntä taivaan mahtavissa holveissa!
      Ylistäkää häntä, hänen väkeviä tekojaan, *
      ylistäkää häntä, hän on suuri!
Ylistäkää häntä raikuvin torvin, *
ylistäkää häntä harppua ja lyyraa soittaen!
      Ylistäkää häntä tanssien ja rumpua lyöden, *
      ylistäkää häntä luuttua ja huilua soittaen!
Ylistäkää häntä symbaalien helinällä, *
ylistäkää häntä riemukkain symbaalein!
      Kaikki te, joissa on elämän henkäys, *
      ylistäkää Herraa! Halleluja!
Kunnia Isälle ja Pojalle *
ja Pyhälle Hengelle,
      niin kuin oli alussa, nyt on ja aina, *
      iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

Ps. 23

Herra on minun paimeneni, *
ei minulta mitään puutu.
  Hän vie minut vihreille niityille, hän johtaa minut vetten ääreen, *
  siellä saan levätä.
Hän virvoittaa minun sieluni, *
hän ohjaa minua oikeaa tietä nimensä kunnian tähden.
  Vaikka minä kulkisin pimeässä laaksossa,
  en pelkäisi mitään pahaa, *
  sillä sinä olet minun kanssani.
Sinä suojelet minua kädelläsi, *
johdatat paimensauvallasi.
  Sinä katat minulle pöydän *
  vihollisteni silmien eteen.
Sinä voitelet pääni tuoksuvalla öljyllä, *
ja minun maljani on ylitsevuotavainen.
  Sinun hyvyytesi ja rakkautesi ympäröi minut
  kaikkina elämäni päivinä, *
  ja minä saan asua Herran huoneessa päivieni loppuun asti.
Kunnia Isälle ja Pojalle *
ja Pyhälle Hengelle,
  niin kuin oli alussa, nyt on ja aina, *
  iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

Sir. 18:8–14

Mikä on ihminen? Mihin hänestä on?Mitä painaa hänen hyvyytensä tai pahuutensa?Sadan vuoden ikää pidetään pitkänämutta kuolonunen pituus jää kaikilta määrittämättä.Kuin hiekanjyvä, kuin pisara meressäovat vuotemme vähäiset yhden ikuisuuden päivän rinnalla.Siksi Herra on kärsivällinenja vuodattaa hyvyyttään ihmisille.Hän näkee ja tietää, kuinka kova heidän loppunsa on,ja siksi hän on avokätinen laupeudessaan.Ihmisen myötätunto ulottuu lähimmäiseenmutta Herran laupeus kaikkeen mikä elää.Hän nuhtelee, kasvattaa ja opettaa,paimenen tavoin hän johtaa laumansa kotiin.Hän armahtaa niitä, jotka ottavat kasvatuksen vastaanja auliisti noudattavat hänen käskyjään.

Matt. 9:35–10:7

Jeesus kulki sitten kaikissa kaupungeissa ja kylissä. Hän opetti synagogissa, julisti ilosanomaa taivasten valtakunnasta ja paransi kaikki ihmisten taudit ja vaivat.

Kun hän näki väkijoukot, hänet valtasi sääli, sillä ihmiset olivat näännyksissä ja heitteillä, kuin lammaslauma paimenta vailla. Silloin hän sanoi opetuslapsilleen: "Satoa on paljon, mutta sadonkorjaajia vähän. Pyytäkää siis herraa, jolle sato kuuluu, lähettämään väkeä elonkorjuuseen."

Jeesus kutsui kaksitoista opetuslastaan luokseen ja antoi heille vallan karkottaa saastaisia henkiä ja parantaa kaikkia tauteja ja vaivoja.

Nämä ovat niiden kahdentoista apostolin nimet: ensimmäisenä Simon, toiselta nimeltä Pietari, ja hänen veljensä Andreas, Jaakob Sebedeuksen poika ja hänen veljensä Johannes, Filippus ja Bartolomeus, Tuomas ja publikaani Matteus, Jaakob Alfeuksen poika ja Taddeus, Simon Kananeus ja Juudas Iskariot, joka sitten kavalsi Jeesuksen.

Nämä kaksitoista Jeesus lähetti matkaan annettuaan heille ohjeet:

"Älkää menkö vierasheimoisten keskuuteen älkääkä mihinkään Samarian kaupunkiin. Sen sijaan menkää Israelin kansan eksyneiden lampaiden luo ja julistakaa: 'Taivasten valtakunta on tullut lähelle.'"

Ps. 8:2–10

Herra, meidän Jumalamme, kuinka suuri onkaan sinun nimesi maan päällä! *
Se julistaa sinun taivaallista kirkkauttasi.
      Lasten ja imeväisten huudot todistavat sinun voimastasi. *
      Ne ovat kilpenä jumalattomia vastaan,
      ne vaientavat vihamiehen ja kostoa janoavan.
Kun minä katselen taivasta, sinun kättesi työtä,
kuuta ja tähtiä, jotka olet asettanut paikoilleen *
– mikä on ihminen! Kuitenkin sinä häntä muistat.
      Mikä on ihmislapsi! *
      Kuitenkin pidät hänestä huolen.
Sinä teit hänestä lähes kaltaisesi olennon, *
seppelöit hänet kunnialla ja kirkkaudella.
      Sinä panit hänet hallitsemaan luotujasi, *
      asetit kaiken hänen valtaansa:
lampaat ja härät, kaiken karjan, *
metsän villit eläimet,
      taivaan linnut ja meren kalat, *
      kaikki vesissä liikkuvat.
Herra, meidän Jumalamme, *
suuri on sinun nimesi kautta koko maailman!
      Kunnia Isälle ja Pojalle *
      ja Pyhälle Hengelle,
niin kuin oli alussa, nyt on ja aina, *
iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.