‹Torstai 22.12.2022›

2. vuosikerta

4. adventtisunnuntai

Joulujakso, adventtiaika

Liturginen väri: violetti tai sininen

Kaksi alttarikynttilää

Herran syntymä on lähellä

Tämä sunnuntai omistetaan lasta odottavalle Marialle, Herran äidille. Vapahtajan äidin odotus ja Herran kansan joulun odotus kuuluvat yhteen.

Jouluun valmistautumisen loppuvaihe alkaa. Ihmisen sisäisen mielialan tulee olla valmis suuren sanoman vastaanottamiseen.

Raamatun tekstit

Psalmi

Antifoni:

Odota Jumalaa! Vielä saan kiittää häntä,
Jumalaani, auttajaani.

Ps. 42:6

Psalmi:

Minä odotan sinua, Herra, odotan sinua koko sielustani
ja panen toivoni sinun sanaasi.
Minä odotan Herraa kuin vartijat aamua,
hartaammin kuin vartijat aamua.
Israel, pane toivosi Herraan!
Hänen armonsa on runsas, hän voi sinut lunastaa.
Hän lunastaa Israelin
kaikista sen synneistä.

Ps. 130:5–8

Kunnia Isälle ja Pojalle
ja Pyhälle Hengelle,
niin kuin oli alussa, nyt on ja aina,
iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

Antifoni toistetaan

Hallelujasäe

Hän ylentää tomusta mitättömän
ja korottaa tuhkasta köyhän,
sijoittaa heidät ylhäisten joukkoon
ja antaa heille kunniasijan.

1. Sam. 2:8

1. Moos. 21:1–7

Ensimmäisestä Mooseksen kirjasta, luvusta 21

Herra piti huolen Saarasta, kuten oli sanonut, ja täytti antamansa lupauksen. Saara tuli raskaaksi ja synnytti Abrahamille hänen vanhoilla päivillään pojan. Se tapahtui juuri siihen aikaan, jonka Jumala oli ilmoittanut. Pojalleen, jonka Saara oli synnyttänyt, Abraham antoi nimeksi Iisak. Kahdeksantena päivänä Iisakin syntymästä Abraham ympärileikkasi hänet, kuten Jumala oli käskenyt. Abraham oli satavuotias, kun hänen poikansa Iisak syntyi. Saara sanoi: ”Jumala on antanut minulle aiheen iloon ja nauruun, ja jokainen, joka tästä kuulee, iloitsee ja nauraa minun kanssani.” Ja Saara sanoi vielä: ”Kuka olisi tiennyt sanoa Abrahamille: 'Saara imettää poikia'? Ja nyt minä kuitenkin olen synnyttänyt pojan hänen vanhoilla päivillään.”

Hepr. 6:13–19

Kirjeestä heprealaisille, luvusta 6

Antaessaan Abrahamille lupauksensa Jumala vannoi omaan nimeensä, koska ei ollut ketään suurempaa, jonka nimeen hän olisi vannonut. Hän lupasi: ”Minä siunaan sinua runsain määrin ja annan sinulle runsaasti jälkeläisiä”, ja kärsivällisesti odotettuaan Abraham sai, mitä hänelle oli luvattu.
Ihmiset vannovat jonkun itseään suuremman nimeen. Vala merkitsee heille asian vahvistusta, se lopettaa kaikki vastaväitteet. Siksi myös Jumala vannoi lupauksensa takeeksi vielä valan. Hän tahtoi tällä erityisellä tavalla osoittaa niille, joita lupaus koskee, että hänen päätöksensä ei muutu. Noilla kahdella järkähtämättömällä sanallaan, joissa hän, Jumala, ei voi valehdella, hän tahtoi rohkaista meitä, hänen turviinsa paenneita, ja kannustaa pitämään kiinni toivosta, joka on edessämme. Se toivo on elämämme ankkuri, luja ja varma.

Matt. 1:18–24 (1. vuosikerta)

Evankeliumista Matteuksen mukaan, luvusta 1

Maria, Jeesuksen äiti, oli kihlattu Joosefille. Ennen kuin heidän liittonsa oli vahvistettu, kävi ilmi, että Maria, Pyhän Hengen vaikutuksesta, oli raskaana. Joosef oli lakia kunnioittava mies mutta ei halunnut häpäistä kihlattuaan julkisesti. Hän aikoi purkaa avioliittosopimuksen kaikessa hiljaisuudessa.
    Kun Joosef ajatteli tätä, hänelle ilmestyi yöllä unessa Herran enkeli, joka sanoi: ”Joosef, Daavidin poika, älä pelkää ottaa Mariaa vaimoksesi. Se, mikä hänessä on siinnyt, on lähtöisin Pyhästä Hengestä. Hän synnyttää pojan, ja sinun tulee antaa pojalle nimeksi Jeesus, sillä hän pelastaa kansansa sen synneistä.”
    Tämä kaikki tapahtui, jotta kävisi toteen, mitä Herra on profeetan suulla ilmoittanut:
      - Katso, neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan,
      ja hänelle annetaan nimeksi Immanuel -
      se merkitsee: Jumala on meidän kanssamme.
Unesta herättyään Joosef teki niin kuin Herran enkeli oli käskenyt ja otti Marian vaimokseen.

Päivän rukoukset

Herra, meidän Luojamme ja Lunastajamme.
Sinä kutsuit Neitsyt Marian rakkaan Poikasi äidiksi.
Auta meitä hänen kanssaan iloitsemaan suurista teoistasi
ja valmistautumaan Vapahtajamme syntymäjuhlaan.
Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen,
meidän Herramme tähden.

Armon ja rakkauden Jumala.
Joulun odotus tiivistyy näihin päiviin.
Sielumme kaipaa pyhää hiljaisuutta
ja todellista rauhaa ja riemua.
Jumala, armahda meitä.
Avaa silmämme näkemään,
mitä sinä olet meille valmistanut.
Opeta meitä jakamaan joulun iloa keskenämme
ja antamaan yltäkylläisyydestämme niille,
joilla on tyhjät kädet
ja joiden elämä huutaa lähimmäistä.
Tätä pyydämme rakkaan Poikasi Jeesuksen nimessä.

Jeesus, meidän Herramme ja Vapahtajamme.
Nyt, vuoden pimeimpänä aikana,
me odotamme sinua ja sinun valoasi.
Kiitos että tulet kaikkialle sinne,
missä on pelkoa ja surua, ja sinnekin,
missä sinua ei osata edes odottaa.
Kiitos, että sinä tuot mukanasi ilon.
Sinua me ylistämme.

Rakas Jumala.
Kiitos, että sinä tahdot meille hyvää.
Kun sytytämme adventin kynttilöitä,
auta meitä muistamaan,
että sinä olet lähellä meitä.
Kiitos, että meidän ei tarvitse pelätä
eikä kantaa huoliamme yksin.
Auta meitä katsomaan sinuun ja luottamaan siihen,
että sinä teet kaiken uudeksi.
Kuule meitä Jeesuksen tähden.

Rukoushetkien tekstit

Ps. 72:1, 13–19

Jumala, neuvo kuninkaalle lakisi, *
opeta oikeamielisyys hallitsijalle!
      Hän säälii kurjaa ja avutonta *
      ja pelastaa köyhät ahdingosta,
lunastaa heidät väkivallan ja sorron alta,
ja jokaisen henki on hänelle kallis. *
Eläköön hän kauan ja saakoon Saban kultaa.
      Rukoilkoon kansa aina hänen puolestaan,
      pyytäköön lakkaamatta hänelle siunausta, *
      niin maa kasvaa viljaa yltäkylläisesti,
vainiot lainehtivat vuorten harjanteilla asti,
laiho on sankka kuin Libanonin metsä *
ja lyhteet lukuisat kuin ruoho maassa.
      Pysyköön hänen nimensä ikuisesti, *
      muistettakoon se aina auringon alla.
Tuokoon se kaikille siunausta, *
ja kansat ylistäkööt hänen onneaan.
      Ylistetty on Herra, Israelin Jumala,
      ihmeelliset ovat hänen tekonsa, *
      ei ole hänelle vertaa!
Ylistetty ikuisesti hänen nimensä kunnia. *
Maa on täynnä hänen kirkkauttaan. Aamen, Aamen.
      Kunnia Isälle ja Pojalle *
      ja Pyhälle Hengelle,
niin kuin oli alussa, nyt on ja aina, *
iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

Hab. 3:17–18

Vielä ei viikunapuu ole kukassa,
viiniköynnöksissä ei ole rypäleitä,
vielä ei oliivipuu kanna hedelmää
eikä pelloilla kypsy vilja,
vielä ei aitauksessa ole lampaita
eikä karjaa tarhassa.
Mutta jo nyt minä riemuitsen Herrasta,
iloitsen Jumalastani, joka pelastaa.

Ps. 63:2–9

Jumala, minun Jumalani, *
sinua minä odotan.
      Sieluni janoaa sinua, ruumiini ikävöi sinua *
      ja uupuu autiomaassa ilman vettä.
Pyhäkössä saan nähdä sinut, *
kokea sinun voimasi ja kirkkautesi.
      Suurempi kuin elämä on sinun armosi. *
      Minun huuleni ylistävät sinua.
Jumalani, minä kiitän sinua niin kauan kuin elän, *
minä turvaan sinuun, kohotan käteni sinun puoleesi.
      Sinä ravitset minut kuin parhaissa pidoissa, *
      ja minä ylistän sinua riemuitsevin huulin.
Minä ajattelen sinua levätessäni, *
sinä olet mielessäni yön hetkinä:
      sinä olet tullut avukseni, *
      ja minä saan riemuita siipiesi suojassa.
Koko voimallani minä tarraudun sinuun, *
ja sinun oikea kätesi tukee minua.
      Kunnia Isälle ja Pojalle *
      ja Pyhälle Hengelle,
niin kuin oli alussa, nyt on ja aina, *
iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

Ps. 121

Minä kohotan katseeni vuoria kohti. *
Mistä saisin avun?
      Minä saan avun Herralta, *
      häneltä, joka on luonut taivaan ja maan.
Herra ei anna sinun jalkasi horjua, *
väsymättä hän varjelee.
      Ei hän väsy, ei hän nuku, *
      hän on Israelin turva.
Hän on suojaava varjo, hän on vartijasi, *
hän ei väisty viereltäsi.
      Päivällä ei aurinko vahingoita sinua *
      eikä kuunvalo yöllä.
Herra varjelee sinut kaikelta pahalta, *
hän suojelee koko elämäsi.
      Herra varjelee kaikki sinun askeleesi, *
      sinun lähtösi ja tulosi nyt ja aina.
Kunnia Isälle ja Pojalle *
ja Pyhälle Hengelle,
      niin kuin oli alussa, nyt on ja aina, *
      iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

Ps. 130:5–8

Minä odotan sinua, Herra, odotan sinua koko sielustani *
ja panen toivoni sinun sanaasi.
Minä odotan Herraa kuin vartijat aamua, *
hartaammin kuin vartijat aamua.
Israel, pane toivosi Herraan! *
Hänen armonsa on runsas, hän voi sinut lunastaa.
Hän lunastaa Israelin *
kaikista sen synneistä.
Kunnia Isälle ja Pojalle *
ja Pyhälle Hengelle,
niin kuin oli alussa, nyt on ja aina, *
iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

Sir. 42:15–25

Minä tahdon muistella Herran tekoja
ja kertoa siitä, mitä olen nähnyt.

Herra teki luomistyönsä sanallaan,
sääti ja toteutti kaiken tahtonsa mukaan.
Valollaan aurinko luo katseensa kaikkeen,
Herran kirkkaus täyttää koko luomakunnan.
Pyhät enkelitkään eivät pysty kertomaan
kaikkia ihmeellisiä tekoja,
jotka Herra, Kaikkivaltias, on vahvistanut,
jotta kaikki olisi omalla paikallaan hänen kirkkaudessaan.
Hän tutkii merten syvyydet ja ihmisten sydämet,
hän näkee viekkaimpienkin aikeiden lävitse.
Kaikki on Korkeimman tiedossa,
hänen katseensa tavoittaa aikojen merkit.
Hän tuo julki menneet ja tulevat
ja paljastaa salattujen asioiden kulun.
Yksikään ajatus ei jää häneltä huomaamatta,
yksikään sana ei jää häneltä salaan.
Hän on pannut paikoilleen viisautensa voimannäytöt,
hän on yksi ja ainoa ikiajoista ikuisuuteen.
Mitään ei voi lisätä eikä mitään poistaa,
ei hän tarvitse neuvonantajia.

Kuinka ihania ovatkaan kaikki hänen tekonsa –
ja niistä on näkyvissä vain kipinän verran!
Ne kaikki elävät ja pysyvät ikuisesti;
kukin toteuttaa tarkoitustaan ja tottelee häntä.
Kaikkea on kaksittain, toinen on toisen vastapari,
mitään turhaa hän ei ole tehnyt.
Toinen täydentää toista parhaalla tavallaan –
kuka kyllästyisi katselemaan Herran ihanuutta!

Jes. 12:4–6

Sinä päivänä te sanotte:
"Kiittäkää Herraa, julistakaa hänen nimensä kunniaa!
Kertokaa kansoille hänen suuret tekonsa,
julistakaa, että hänen nimensä on ylhäinen.
Laulakaa ylistystä Herralle,
valtaisat ovat hänen tekonsa!
Levitköön tieto niistä yli maanpiirin.
Huutakaa ja riemuitkaa, te Siionin asukkaat!
Suuri on Israelin Pyhä,
hän, joka on teidän keskellänne."

Ps. 111

Halleluja! Koko sydämestäni minä ylistän Herraa *
oikeamielisten joukossa, seurakunnan keskellä.
      Suuret ovat Herran teot! *
      Joka niitä rakastaa, tutkii niitä.
Mahtavat ja ihmeelliset ovat hänen työnsä, *
iäti pysyy hänen vanhurskas valtansa,
      iäti muistettavia ovat ihmeet, jotka hän on tehnyt. *
      Anteeksiantava ja laupias on Herra!
Hän ravitsee ne, jotka häntä pelkäävät, *
hän muistaa liittonsa ikuisesti.
      Hän on teoillaan osoittanut kansalleen voimansa, *
      hän on antanut sille omaksi toisten kansojen maat.
Kaikki, mitä hän tekee, on oikein, ja se pysyy, *
hänen säädöksensä eivät muutu.
      Hän on vahvistanut ne ikuisiksi ajoiksi, *
      ne ovat oikeat ja lujat.
Hän vapautti kansansa, *
hän sääti liittonsa ikuiseksi.
      Hän on pelottava, *
      yksin hän on pyhä!
Herran pelko on viisauden alku, *
viisas se, joka hänen tahtonsa täyttää.
      Kaikukoon Herran ylistys *
      ajasta aikaan!
Kunnia Isälle ja Pojalle *
ja Pyhälle Hengelle,
      niin kuin oli alussa, nyt on ja aina, *
      iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.