Ps. 8:2–10

Herra, meidän Jumalamme,
kuinka suuri onkaan sinun nimesi maan päällä! *
Se julistaa sinun taivaallista kirkkauttasi.
      Lasten ja imeväisten huudot todistavat sinun voimastasi. *
      Ne ovat kilpenä jumalattomia vastaan,
      ne vaientavat vihamiehen ja kostoa janoavan.
Kun minä katselen taivasta, sinun kättesi työtä,
kuuta ja tähtiä, jotka olet asettanut paikoilleen *
– mikä on ihminen! Kuitenkin sinä häntä muistat.
      Mikä on ihmislapsi! *
      Kuitenkin pidät hänestä huolen.
Sinä teit hänestä lähes kaltaisesi olennon, *
seppelöit hänet kunnialla ja kirkkaudella.
      Sinä panit hänet hallitsemaan luotujasi, *
      asetit kaiken hänen valtaansa:
lampaat ja härät, kaiken karjan, *
metsän villit eläimet,
      taivaan linnut ja meren kalat, *
      kaikki vesissä liikkuvat.
Herra, meidän Jumalamme, *
suuri on sinun nimesi kautta koko maailman!
      Kunnia Isälle ja Pojalle *
      ja Pyhälle Hengelle,
niin kuin oli alussa, nyt on ja aina, *
iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

1. Moos. 17:1–8

Kun Abram oli yhdeksänkymmenenyhdeksän vuoden ikäinen, Herra ilmestyi hänelle ja sanoi: "Minä olen Jumala, Kaikkivaltias. Vaella koko sydämestäsi minun tahtoni mukaisesti, niin minä otan sinut liittoon kanssani ja teen suureksi sinun jälkeläistesi määrän." Abram heittäytyi kasvoilleen, ja Jumala sanoi hänelle: "Tällainen on liitto, johon minä sinut otan. Sinusta on tuleva monien kansojen kantaisä. Älköön siis nimesi enää olko Abram, vaan olkoon se Abraham, koska minä teen sinusta kansojen paljouden isän. Minä annan sinulle paljon jälkeläisiä, ja sinusta on polveutuva kansakuntia ja kuninkaita. Minä pidän voimassa liiton sinun ja myös sinun jälkeläistesi kanssa, ikuisen liiton sukupolvesta toiseen, ja minä olen oleva sinun Jumalasi ja sinun jälkeläistesi Jumala. Minä annan sinulle ja jälkeläisillesi pysyväksi perintömaaksi koko Kanaaninmaan, jossa nyt asut muukalaisena, ja minä olen myös sinun jälkeläistesi Jumala."

Ps. 113

Halleluja! Ylistäkää Herran nimeä, *
ylistäkää, te Herran palvelijat!
      Siunattu olkoon Herran nimi nyt ja aina! *
      Idän ääriltä kaukaiseen länteen saakka
      kaikukoon Herran nimen ylistys!
Herra on korkea, kaikkien kansojen valtias, *
yli taivaitten kohoaa hänen kirkkautensa.
      Onko ketään Herran, meidän Jumalamme, vertaista? *
      Hän istuu valtaistuimellaan korkeuksissa
      mutta näkee alas maan syvyyksiin.
Ei ole taivaassa, ei maassa *
ketään hänen vertaistaan!
      Hän nostaa köyhän tomusta, hän kohottaa kurjan loasta *
      ja asettaa hänet ylhäisten joukkoon, kansansa ylimysten vierelle.
Hän turvaa hedelmättömälle naiselle kodin, *
antaa hänelle lapsia ja äitiyden ilon.
      Kunnia Isälle ja Pojalle *
      ja Pyhälle Hengelle,
niin kuin oli alussa, nyt on ja aina, *
iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

Ps. 45:2–8, 17–18

Sydämeni on tulvillaan kauniita sanoja. Minä lausun säkeeni kuninkaalle –  *
olkoon kieleni kuin taitavan kirjurin kynä.
      Kuningas, olet kaunein ihmisten joukossa,
      sinun huulesi puhuvat suloisia sanoja. *
      Siunatkoon Jumala sinua iäti!
Vyötä miekka kupeellesi, sankari, *
pukeudu valtaan ja loistoon.
      Nouse taisteluun totuuden ja oikeuden puolesta, *
      aja köyhän asiaa.
Tehköön oikea kätesi pelottavia tekoja. Olkoot nuolesi terävät, *
kansat alistukoot valtaasi, pettäköön vihollistesi rohkeus!
      Sinun valtaistuimesi on niin kuin Jumalan, *
      se pysyy ikuisesti,
sinun valtikkasi on oikeuden valtikka. *
Sinä rakastat oikeutta ja vihaat vääryyttä.
      Sen tähden Jumala, sinun Jumalasi, on nostanut sinut veljiesi joukosta *
      ja voidellut sinut riemun öljyllä.
Nouskoot sinun poikasi, kuningas, isiesi sijaan, *
saat asettaa heidät ruhtinaiksi maahasi.
      Minä säilytän nimesi polvesta polveen, *
      ja sen tähden kansat ylistävät sinua nyt ja aina.
Kunnia Isälle ja Pojalle *
ja Pyhälle Hengelle,
      niin kuin oli alussa, nyt on ja aina, *
      iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

Ps. 8:2–10

Herra, meidän Jumalamme,
kuinka suuri onkaan sinun nimesi maan päällä! *
Se julistaa sinun taivaallista kirkkauttasi.
  Lasten ja imeväisten huudot todistavat sinun voimastasi. *
  Ne ovat kilpenä jumalattomia vastaan,
  ne vaientavat vihamiehen ja kostoa janoavan.
Kun minä katselen taivasta, sinun kättesi työtä,
kuuta ja tähtiä, jotka olet asettanut paikoilleen *
– mikä on ihminen! Kuitenkin sinä häntä muistat.
  Mikä on ihmislapsi! *
  Kuitenkin pidät hänestä huolen.
Sinä teit hänestä lähes kaltaisesi olennon, *
seppelöit hänet kunnialla ja kirkkaudella.
  Sinä panit hänet hallitsemaan luotujasi, *
  asetit kaiken hänen valtaansa:
lampaat ja härät, kaiken karjan, *
metsän villit eläimet,
  taivaan linnut ja meren kalat, *
  kaikki vesissä liikkuvat.
Herra, meidän Jumalamme, *
suuri on sinun nimesi kautta koko maailman!
  Kunnia Isälle ja Pojalle *
  ja Pyhälle Hengelle,
niin kuin oli alussa, nyt on ja aina, *
iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

Sir. 24:5–31

Viisaus kertoo itsestään:

Minä yksin kiersin ympäri taivaankaaren
ja kuljin syvyyksien syvimmillä pohjilla.
Meren aallot ja kaiken maan,
kaikki kansat ja kansakunnat minä otin hallintaani.
Niiden joukosta etsin lepopaikkaa,
kansaa, jonka perintömaille asettuisin.
Silloin sain kaiken luojalta käskyn,
hän, joka minut loi, antoi minulle rauhaisan sijan.
Hän sanoi: "Asetu Jaakobin heimon pariin,
Israel olkoon sinun perintöosasi."

Jo ennen aikojen alkua hän loi minut,
enkä minä katoa aikojen mentyä.
Minä palvelin hänen edessään pyhäkköteltassa
ja sain pysyvän sijan Siionista.
Rakkaasta kaupungistaan hän antoi rauhaisan asunnon,
Jerusalemissa on minun valtani keskus.
Minä juurruin kunniakkaaseen kansaani,
sain perintöosakseni Herran oman maan.

Minä kasvoin korkeaksi kuin Libanonin setri,
kuin sypressi Hermonin vuorella.
Minä ylenin kuin En-Gedin palmu,
kuin Jerikon ruusut
tai tasangon vihanta oliivipuu,
minä kasvoin korkeaksi kuin plataani.
Niin kuin kanelipuu, kuin piikkibalsamipensas,
kuin paras mirha minä levitin tuoksuani,
kuin galbaanihartsi, kuin onyksikotilo tai mastiksipihka,
kuin savuava suitsuke pyhäkköteltassa.
Minä levitin oksani kuin pistaasipuu,
ja ne oksat olivat ihanan kauniit.
Minä versoin kuin lehtevä viiniköynnös,
ja kukkani tuottivat runsaasti ihanaa hedelmää.
Minä olen puhtaan rakkauden, Herran pelon,
tiedon ja pyhän toivon äiti.
Minä annan nämä ikuiset lahjani lapsilleni,
kaikille, jotka Herra valitsee.

Tulkaa luokseni, te, jotka kaipaatte minua,
ja ravitkaa itsenne minun antimillani.
Jo ajatuskin minusta on hunajaa makeampi,
ja omilleni maistun makeammalta kuin mesikakku.
Jotka minua syövät, niiden nälkä kasvaa,
jotka minua juovat, janoavat yhä lisää.
Joka minua kuulee, ei joudu häpeään,
joka minua seuraa, välttää synnit.

Kaikki tämä on sanottu Korkeimman Jumalan liiton kirjassa,
laissa, jonka Mooses antoi meille,
perinnöksi Jaakobin seurakunnille.

Ammentakaa väsymättä voimaa Herrasta,
pitäkää hänestä kiinni, niin hän vahvistaa teitä.
Herra, Kaikkivaltias, on ainoa Jumala,
hän on meidän pelastajamme, ei kukaan muu.

Laki tulvii viisautta kuin Pison vettä,
kuin Tigris kevään sadonkorjuun aikaan.
Se vuodattaa ymmärrystä kuin tulviva Eufrat,
kuin Jordan elonleikkuun päivinä.
Se vyöryttää opetustaan kuin Niili vesiään,
kuin Gihon viininkorjuun koittaessa.
Ensimmäinen ihminen ei viisautta saavuttanut,
ja yhtä vähän yltää siihen viimeinenkään,
sillä sen ajatukset ovat merta laajemmat,
sen mietteet syvemmät kuin syvin meri.

Minä olen virran vähäinen haara,
puutarhan kastelukanava.
Minä sanoin: "Ryhdyn kastelemaan puutarhaani,
annan taimilleni runsaasti juotavaa."
Mutta kanavani kasvoi virraksi,
ja virrastani tuli meri.

Jaak. 4:13–15

Kuulkaa nyt, te jotka sanotte: "Tänään tai huomenna me lähdemme siihen ja siihen kaupunkiin, viivymme siellä vuoden, teemme kauppoja ja keräämme hyvät voitot." Ettehän te tiedä, mitä huomispäivä tuo teidän elämäänne! Savua te olette, joka hetken näkyy ja sitten haihtuu. Näin teidän tulisi sanoa: "Jos Herra tahtoo, niin me elämme ja teemme sitä ja sitä."

Ps. 71:14–23

Minä en luovu toivostani *
enkä lakkaa sinua ylistämästä.
      Minä julistan uskollista hyvyyttäsi ja alati sinun apusi runsautta, *
      jonka mittaa ja määrää en tiedä.
Herra, minun Jumalani, minä kerron sinun voimateoistasi *
ja julistan vanhurskauttasi, sinun, ainoan.
      Jumala, sinä olit opastajani jo kun olin nuori, *
      ja tähän päivään asti olen saanut kertoa ihmeistäsi.
Kun nyt olen vanha ja harmaapäinen, *
älä hylkää minua, Jumala.
      Minä julistan tuleville polville kätesi mahtia *
      ja tekojesi suuruutta.
Sillä korkeuksiin ulottuu vanhurskautesi ja suuret ovat tekosi. *
Jumala, kuka on sinun vertaisesi?
      Sinä olet antanut vaikeita vuosia *
      ja monia ahdistuksen aikoja,
mutta yhä uudelleen sinä virvoitat minut, *
syvyyksistä sinä minut nostat.
      Kohota minut takaisin kunniaan *
      ja lohduta minua jälleen,
niin lyyrani sävelin saan ylistää sinun totuuttasi, Jumala, *
ja harppuni kielillä kiittää sinua, Israelin Pyhä!
      Minun huuleni avautuvat ilohuutoon. *
      Minä laulan sinulle kiitosta, koska sinä lunastit minut.
Kunnia Isälle ja Pojalle *
ja Pyhälle Hengelle,
      niin kuin oli alussa, nyt on ja aina, *
      iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.