Sunnuntai 5.1.2025

1. vuosikerta

2. sunnuntai joulusta

Joulujakso, jouluaika

Liturginen väri: valkoinen

Neljä alttarikynttilää

Herran huoneessa

Tämän pyhäpäivän perinteisen evankeliumin aihe on Jeesus kaksitoistavuotiaana temppelissä. Varttuessaan joulun lapsi etsii oman kutsumuksensa salaisuutta. Kristillinen seurakunta kohtaa Jeesuksen kokoontuessaan jumalanpalvelukseen kirkkoon, Jumalan huoneeseen. Siellä se yhdessä taivaan enkelien ja pyhien kanssa kiittää ja ylistää Jumalan suuria tekoja. Sieltä se myös löytää oman kutsumuksensa ja tehtävänsä. Yhteinen jumalanpalvelus ja toistemme palveleminen kuuluvat yhteen.

Raamatun tekstit

Psalmi

Antifoni:

Yhtä minä pyydän Herralta,
yhtä ainoaa minä toivon:
että saisin asua Herran temppelissä
kaikki elämäni päivät!

Ps. 27:4

Psalmi:

Kuinka ihanat ovat sinun asuinsijasi, Herra Sebaot!
Minun sydämeni nääntyy kaipauksesta,
kun se ikävöi Herran temppelin esipihoille.
  Minun sieluni ja ruumiini kohottaa riemuhuudon,
  kun tulen elävän Jumalan eteen.
Herra Sebaot, minun kuninkaani ja Jumalani!
Sinun alttarisi luota on varpunenkin löytänyt kodin,
pääskynen pesäpaikan, jossa se kasvattaa poikasensa.
  Miten onnellisia ovatkaan ne,
  jotka saavat asua sinun huoneessasi!
  He ylistävät sinua alati.
Parempi on päivä sinun esipihoissasi
kuin tuhat päivää muualla.
  Mieluummin olen kerjäläisenä temppelisi ovella
  kuin asun jumalattomien katon alla.
Herra Jumala on aurinko ja kilpi,
hän lahjoittaa meille armon ja kunnian.
  Hän ei kiellä hyvyyttään niiltä,
  jotka vaeltavat nuhteettomasti.

Ps. 84:2–5, 11–12

Kunnia Isälle ja Pojalle
ja Pyhälle Hengelle,
  niin kuin oli alussa, nyt on ja aina,
  iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

Antifoni toistetaan

Hallelujasäe

Tulkaa hänen porteilleen kiittäen,
hänen esipihoilleen ylistystä laulaen.
Kiittäkää häntä, ylistäkää hänen nimeään.

Ps. 100:4

1. Kun. 8:20, 27–30

Ensimmäisestä kuninkaiden kirjasta, luvusta 8

Salomo sanoi:
    ”Nyt Herra on täyttänyt antamansa lupauksen. Minä olen astunut isäni Daavidin paikalle ja istun Israelin valtaistuimella, niin kuin Herra on sanonut. Ja minä olen rakentanut Herralle, Israelin Jumalalle, temppelin.
    Mutta asuisiko Jumala maan päällä? Taivasten taivaatkaan eivät ole sinulle kyllin avarat - miten sitten tämä temppeli, jonka olen rakentanut! Herra, minun Jumalani! Käänny kuitenkin palvelijasi puoleen ja kuule nöyrä pyyntöni, kun nyt hartaasti rukoilen sinun edessäsi. Pidä päivin ja öin silmissäsi tämä temppeli, paikka, jossa olet sanonut nimesi asuvan. Kuule, mitä palvelijasi tähän paikkaan päin kääntyneenä rukoilee. Kuule palvelijasi ja kansasi Israelin pyynnöt, kun me käännymme tätä paikkaa kohti ja rukoilemme sinua. Kuule ne asuinsijaasi taivaaseen, kuule ja anna anteeksi!”

Hepr. 3:1–6

Kirjeestä heprealaisille, luvusta 3

Tämän tähden, te pyhät veljet, te, jotka olette saaneet taivaasta kutsun, kiinnittäkää katseenne Jeesukseen, joka on tunnustuksemme apostoli ja ylipappi. Hän on herransa luottamuksen arvoinen, niin kuin Mooses oli ”kaikissa hänen huoneensa asioissa”, mutta hänet on katsottu suuremman kunnian arvoiseksi, yhtä paljon suuremman kuin rakentajan kunnia on rakennuksen kunniaa suurempi. Jokainen talo on jonkun rakentama, mutta Jumala on rakentanut kaiken. Mooses oli kyllä uskottu ”kaikissa hänen huoneensa asioissa”, mutta silti vain palvelija, elävä todiste siitä, mitä Jumala oli myöhemmin puhuva. Kristus sen sijaan on Poika, jonka haltuun on uskottu Jumalan koko rakennus. Tämä rakennus olemme me, kunhan loppuun saakka säilytämme rohkeutemme ja luottavaisin ja iloisin mielin tuomme julki toivomme.

TAI

Ilm. 4: 2-11

Johanneksen ilmestyksestä, luvusta 4

Olin Hengen vallassa. Näin, että taivaassa oli valtaistuin ja sillä valtaistuimella istui joku, joka loisti kuin jaspis ja karneoli. Valtaistuinta ympäröi sateenkaaren kaltainen smaragdinvärinen hohde. Tämän valtaistuimen ympärillä oli kaksikymmentäneljä valtaistuinta, ja niillä istui kaksikymmentäneljä vanhinta, joilla oli yllään valkeat vaatteet ja päässään kultaseppele. Valtaistuimesta lähti salamoita ja kuin ukkosen jyly. Sen edessä oli seitsemän soihtua, Jumalan seitsemän henkeä, ja sen edessä oli myös ikään kuin lasinen, kristallin tavoin kimmeltävä meri.
    Valtaistuimen edessä ja ympärillä oli neljä olentoa, jotka sekä edestä että takaa olivat täynnä välkehtiviä silmiä. Yksi muistutti leijonaa, toinen nuorta härkää, kolmannella oli kuin ihmiskasvot, ja neljäs näytti lentävältä kotkalta. Näillä neljällä olennolla oli kullakin kuusi siipeä, jotka olivat molemmilta puolin täynnä välkehtiviä silmiä. Taukoamatta, päivin öin, nuo olennot lausuvat:
      - Pyhä, pyhä, pyhä
      on Herra Jumala, Kaikkivaltias!
      Hän oli, hän on ja hän on tuleva.
    Aina kun olennot ylistävät, kunnioittavat ja kiittävät häntä, joka istuu valtaistuimellaan ja joka elää aina ja ikuisesti, nuo kaksikymmentäneljä vanhinta heittäytyvät maahan hänen valtaistuimensa eteen ja osoittavat hänelle kunnioitustaan - hänelle, joka elää aina ja ikuisesti. He asettavat seppeleensä valtaistuimen eteen ja lausuvat:
      - Herra, meidän Jumalamme!
      Sinä olet arvollinen saamaan
      ylistyksen, kunnian ja vallan,
      sillä sinä olet luonut kaiken.
      Kaikki, mikä on olemassa,
      on sinun tahdostasi luotu.

Luuk. 2:41–52

Evankeliumista Luukkaan mukaan, luvusta 2

Jeesuksen vanhemmat menivät joka vuosi Jerusalemiin pääsiäisjuhlille. Kun Jeesus oli tullut kahdentoista vuoden ikään, he taas juhlan aikaan matkasivat sinne, niin kuin tapa oli. Juhlapäivien päätyttyä he lähtivät paluumatkalle, mutta poika jäi vanhempien huomaamatta Jerusalemiin. Nämä luulivat hänen olevan matkaseurueessa ja kulkivat päivän matkan, ennen kuin alkoivat haeskella häntä sukulaisten ja tuttavien joukosta. Kun he eivät löytäneet häntä, he palasivat Jerusalemiin jatkaen etsintäänsä.
    Kolmen päivän kuluttua he löysivät hänet temppelistä. Hän istui opettajien keskellä, kuunteli heitä ja teki heille kysymyksiä. Kaikki, jotka kuulivat mitä hän puhui, ihmettelivät hänen ymmärrystään ja hänen antamiaan vastauksia. Hänet nähdessään vanhemmat hämmästyivät kovasti, ja hänen äitinsä sanoi: ”Poikani, miksi teit meille tämän? Isäsi ja minä olemme etsineet sinua, ja me olimme jo huolissamme.” Jeesus vastasi heille: ”Mitä te minua etsitte? Ettekö tienneet, että minun tulee olla Isäni luona?” Mutta he eivät ymmärtäneet, mitä hän tällä tarkoitti.
    Jeesus lähti kotimatkalle heidän kanssaan, tuli Nasaretiin ja oli heille kuuliainen. Kaiken, mitä oli tapahtunut, hänen äitinsä kätki sydämeensä. Jeesukselle karttui ikää ja viisautta; Jumalan ja ihmisten suosio seurasi häntä.

Päivän rukoukset

1

Iankaikkinen Jumala, kaiken hyvyyden lähde.
Sinä kutsut ihmisiä siihen yhteyteen,
johon olet ihmisen luonut ja tarkoittanut.
Auta meitä löytämään kotimme sinussa
ja rakastamaan tätä pyhää huonetta,
jossa lahjoitat meille itsesi.
Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen,
meidän Herramme tähden.

2

Jeesus, Jumalan Poika.
Sinä tahdoit jo lapsena viipyä temppelissä
taivaallisen Isäsi luona.
Herätä meissäkin halu etsiä hänen läheisyyttään
maailman kiireen ja hälinän keskellä.
Tee meistä elävän Jumalan palvelijoita,
jotka kuuntelevat avoimin sydämin hänen sanaansa
ja antavat sen tulla todeksi jokapäiväisessä elämässään.
Kuule meitä, sinä, joka elät ja hallitset
Isän ja Pyhän Hengen kanssa aina ja ikuisesti.

3

Herra,
kuinka ihanat ovat sinun asuinsijasi!
Sinä kokoat meitä temppeliisi
ja näytät hyvyytesi.
Me ylistämme sinua lahjoistasi
ja ihmettelemme läsnäoloasi,
Herramme ja Jumalamme.
Anna sydämemme taipua
tunnustamaan salaisuutesi ja valtasi.
Tee tästä huoneesta jokaiselle sisään astuvalle
sinun kohtaamisesi pyhä paikka.
Yhdistä meidät toisiimme
ja kirkkaudessa oleviin pyhiin.
Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen tähden.

4

Jumala, Isämme.
Riemuitsemme siitä, että sinä olet keskellämme.
Puhu meille Isän äänellä.
Kosketa meitä armollasi pyhissä sakramenteissa.
Siinä on onnemme, siinä sydämemme lepo.
Ylistämme sinua, Isä, Poikasi Jeesuksen Kristuksen kautta.