Luuk. 4:31–40

Jeesus meni sitten Kapernaumin kaupunkiin, joka on Galileassa. Hän opetti siellä sapattina, ja ihmiset olivat hämmästyksissään hänen opetuksestaan, sillä hän puhui niin kuin puhuu se, jolla on valta.

Synagogassa oli mies, jossa oli saastainen henki. Se huusi kovalla äänellä: "Voi, mitä sinä meistä tahdot, Jeesus Nasaretilainen? Oletko tullut tuhoamaan meidät? Minä tiedän, kuka sinä olet, Jumalan Pyhä!" Mutta Jeesus käski henkeä ankarasti: "Ole vaiti! Lähde hänestä." Silloin paha henki paiskasi miehen maahan väkijoukon keskelle ja lähti hänestä vahingoittamatta häntä. Kaikki olivat ymmällä ja sanoivat toisilleen: "Mitä tämä puhe oikein on? Hän käskee saastaisia henkiä vallalla ja voimalla, ja ne lähtevät tiehensä." Niin Jeesuksen maine levisi sillä seudulla kaikkialle.

Jeesus lähti synagogasta ja meni Simonin kotiin. Simonin anoppi oli kovassa kuumeessa, ja Jeesusta pyydettiin auttamaan häntä. Jeesus kumartui hänen ylleen ja käski kuumetta, ja se lähti hänestä. Heti paikalla nainen nousi jalkeille ja alkoi palvella vieraitaan.

Monien kotona oli joku sairaana, kuka missäkin taudissa. Auringon laskiessa sairaat tuotiin Jeesuksen luo, ja hän pani kätensä jokaisen päälle ja paransi heidät.

Ps. 122

Ilo valtasi minut, kun kuulin sanan: *
Me lähdemme Herran huoneeseen!
      Nyt seisomme porteillasi, Jerusalem. *
      Jerusalem, olet kaupunkimme, tänne kansamme kokoontuu,
tänne vaeltavat heimomme, Herran heimot, *
täällä, niin kuin on säädetty, Israel kiittää Herran nimeä.
      Täällä jaetaan oikeutta *
      Daavidin suvun istuimilla.
Ole tervehditty, Jerusalem! *
Olkoon rauha sinulla ja ystävilläsi.
      Vallitkoon rauha muureillasi *
      ja hyvinvointi linnoissasi.
Veljieni ja ystävieni tähden toivotan sinulle rauhaa. *
Herran, Jumalamme, huoneen tähden rukoilen sinulle menestystä.
      Kunnia Isälle ja Pojalle *
      ja Pyhälle Hengelle,
niin kuin oli alussa, nyt on ja aina, *
iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

Ps. 18:31–37

Jumalan ohjeet ovat täydelliset, *
Herran sana on kirkas ja puhdas.
      Kuin kilpi hän suojaa niitä, *
      jotka hakevat hänestä turvaa.
Kuka on Jumala, jollei Herra, *
kuka on turvamme, jollei Jumalamme?
      Jumala vyöttää minut voimalla, *
      hän osoittaa minulle oikean tien.
Hän tekee jalkani nopeiksi kuin kauriin jalat *
ja ohjaa kulkuni kukkuloille.
      Hän opettaa käteni taistelemaan, *
      käsivarteni jännittämään sotajousta.
Herra, sinä asetut kilveksi eteeni,
sinun oikea kätesi tukee minua, *
sinun apusi tekee minut vahvaksi.
      Sinä teet varmoiksi askeleeni, *
      polveni eivät horju.
Kunnia Isälle ja Pojalle *
ja Pyhälle Hengelle,
      niin kuin oli alussa, nyt on ja aina, *
      iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

Ps. 118:19–29

Avatkaa minulle vanhurskauden portit! *
Niistä käyn sisään kiittämään Herraa.
      Tämä on Herran portti, *
      josta vanhurskaat saavat käydä.
Minä kiitän sinua siitä, että kuulit minua *
ja pelastit minut.
      Kivi, jonka rakentajat hylkäsivät, *
      on nyt kulmakivi.
Herra tämän teki, *
Herra teki ihmeen silmiemme edessä.
      Tämän päivän on Herra tehnyt, *
      iloitkaa ja riemuitkaa siitä!
Hoosianna! Herra, anna meille apusi! *
Oi Herra, anna menestys!
      Siunattu olkoon se, joka tulee Herran nimessä. *
      Herran huoneesta teidät siunataan.
Herra on Jumala! *
Hän antoi valonsa meille.
      Käykää kulkueena lehvät käsissä, *
      ulottakaa piirinne alttarin sarviin.
Sinä olet Jumalani, sinua minä kiitän, *
Jumala, sinua minä suuresti ylistän.
      Kiittäkää Herraa! Hän on hyvä, *
      iäti kestää hänen armonsa!   
Kunnia Isälle ja Pojalle *
ja Pyhälle Hengelle,
      niin kuin oli alussa, nyt on ja aina, *
      iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

Ps. 150

Halleluja! Ylistäkää Jumalaa hänen pyhäkössään, *
ylistäkää häntä taivaan mahtavissa holveissa!
      Ylistäkää häntä, hänen väkeviä tekojaan, *
      ylistäkää häntä, hän on suuri!
Ylistäkää häntä raikuvin torvin, *
ylistäkää häntä harppua ja lyyraa soittaen!
      Ylistäkää häntä tanssien ja rumpua lyöden, *
      ylistäkää häntä luuttua ja huilua soittaen!
Ylistäkää häntä symbaalien helinällä, *
ylistäkää häntä riemukkain symbaalein!
      Kaikki te, joissa on elämän henkäys, *
      ylistäkää Herraa! Halleluja!
Kunnia Isälle ja Pojalle *
ja Pyhälle Hengelle,
      niin kuin oli alussa, nyt on ja aina, *
      iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

Ps. 30:3–6, 12–13

Herra, minun Jumalani, sinua minä huusin avuksi, *
ja sinä teit minut terveeksi.
  Herra, sinä pelastit minut tuonelasta. *
  Hautaan vaipuvien joukosta sinä toit minut takaisin elämään.
Laulakaa Herralle, te Herran palvelijat, *
ylistäkää hänen pyhää nimeään!
  Hänen vihansa kestää vain hetken, *
  hänen hyvyytensä läpi elämän.
Illalla on vieraana itku *
mutta aamulla ilo.
  Sinä muutit itkuvirteni karkeloksi, *
  riisuit yltäni suruvaatteen ja puit minut ilon pukuun.
Siksi minä laulan sinulle kiitoslaulun, *
laulan koko sydämestäni enkä vaikene.
  Herra, minun Jumalani, *
  sinua minä ylistän nyt ja aina.
Kunnia Isälle ja Pojalle *
ja Pyhälle Hengelle,
  niin kuin oli alussa, nyt on ja aina, *
  iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

Ps. 146:5–10

Onnellinen se, jonka auttaja on Jaakobin Jumala, *
onnellinen se, joka turvaa Herraan, Jumalaansa.
  Herra on tehnyt taivaan ja maan ja meren
  ja kaiken mitä niissä on. *
  Herra on iäti uskollinen.
Herra hankkii oikeutta sorretuille, *
nälkäisille hän antaa leipää.
  Herra päästää vangitut kahleista, *
  hän antaa sokeille näön
  ja nostaa maahan painetut jaloilleen.
Herra rakastaa oikeamielisiä, *
ja suojelee muukalaisia.
  Hän tukee leskiä ja orpoja, *
  mutta jumalattomien tien hän tekee mutkaiseksi.  
Herra hallitsee ikuisesti. *
Hän on sinun Jumalasi, Siion, polvesta polveen. Halleluja!
  Kunnia Isälle ja Pojalle *
  ja Pyhälle Hengelle,
niin kuin oli alussa, nyt on ja aina, *
iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

Viis. 1:13–15; 2:23–24

Ei Jumala ole luonut kuolemaa,
ei hän iloitse elävien tuhosta.
Hän loi kaiken elämään ja pysymään,
koko luomakunnan säilymään elossa.
Ei hänen luoduissaan ole tuhoavaa myrkkyä
eikä maan päällä tuonelan valtakuntaa,
sillä oikeamielisyys on kuolematon.
Jumala loi ihmisen kuolemattomaksi,
teki hänestä näin oman itsensä kuvan,
mutta Paholaisen kateuden vuoksi
tuli kuolema maailmaan,
ja sen joutuvat kokemaan kaikki,
jotka ovat Paholaisen omat.

Jes. 38:1–20

Noihin aikoihin Hiskia sairastui ja oli kuolemaisillaan. Silloin profeetta Jesaja, Amosin poika, tuli hänen luokseen ja sanoi: "Näin sanoo Herra: 'Järjestä asiasi, sillä sinä et parane vaan kuolet!'"

Hiskia kääntyi seinään päin ja rukoili Herraa: "Voi, Herra! Muista, miten vilpittömästi ja vakain sydämin olen vaeltanut sinun tahtosi mukaan ja tehnyt sitä, mikä on hyvää sinun silmissäsi." Ja hän itki katkerasti.

Silloin Jesajalle tuli tämä Herran sana: "Mene ja sano Hiskialle: Näin sanoo Herra, isäsi Daavidin Jumala: 'Minä olen kuullut rukouksesi, olen nähnyt kyyneleesi. Minä lisään sinun elinpäiviisi vielä viisitoista vuotta. Minä pelastan sinut ja tämän kaupungin Assyrian kuninkaan käsistä, minä suojelen tätä kaupunkia.' Herra antaa sinulle tällaisen merkin todisteeksi siitä, että hän toteuttaa minkä on luvannut: Katso, Ahasin yläsalin portaikkoon lankeaa varjo, joka auringon mukana laskeutuu alas portaita. Minä palautan sitä taaksepäin kymmenen askelman matkan."

Ja varjo siirtyi portaikossa taaksepäin, kymmenen askelman päähän siitä, mihin se oli ehtinyt laskeutua.

Juudan kuninkaan Hiskian psalmi, jonka hän sepitti, kun oli toipunut sairaudestaan.

Minä ajattelin: Kesken päivieni juoksun
minun on mentävä pois.
Tuonelan porttien tuolla puolen
joudun viettämään ne vuodet,
jotka minulta jäivät elämättä.
Minä ajattelin:
En enää saa nähdä Herraa
elävien maassa,
en enää katsella ihmisiä
maailman asukkaiden parissa.
Kuin paimenen teltta
minun majani puretaan ja viedään pois.
Kuin kutoja minä olen kiertänyt loppuun elämäni kankaan,
ja nyt minut leikataan loimilangoista irti.
Koko päiväksi sinä jätit minut yksin, yöhön saakka,
aamuun mennessä ovat voimani lopussa.
Kuin leijona raatelisi minut, ruhjoisi kaikki luuni.
Koko päiväksi sinä jätit minut yksin, yöhön saakka.
Minun ääneni vinkuu kuin tervapääskyn ääni,
kyyhkysen tavoin minä valitan ja vaikerran.
Minun silmäni väsyivät tähytessään korkeuteen.
Herra, minä olen ahdingossa, auta minut siitä.
Mitä minä puhun hänelle, mitä minä sanon
hänelle, joka on kaiken tämän tehnyt?
Mielessäni minä käyn lävitse elämäni vuodet
sydämessäni murhe.

Herra,
minun sydämeni elää sinulle,
anna rauha hengelleni,
vahvista minua, tee minut terveeksi!
Silloin kaikki se, mikä oli katkeraa,
kääntyy parhaakseni.
Sinä pelastat minut
kuoleman kuilusta.
Selkäsi taakse sinä heität
kaikki minun syntini.
Ei tuonela sinua kiitä
eikä kuolema sinua ylistä!
Ne, jotka syvyyteen joutuvat,
eivät voi turvautua uskollisuuteesi.
Elävät, elävät sinua ylistävät,
niin kuin minä tänään ylistän!
Isä kertoo lapsilleen
sinun uskollisuudestasi.
Herra on minut pelastanut,
hänen ylistystään soi meidän soittomme
hänen pyhäkössään
kaikkina elämämme päivinä.

Ps. 8:2–10

Herra, meidän Jumalamme, kuinka suuri onkaan sinun nimesi maan päällä! *
Se julistaa sinun taivaallista kirkkauttasi.
      Lasten ja imeväisten huudot todistavat sinun voimastasi. *
      Ne ovat kilpenä jumalattomia vastaan,
      ne vaientavat vihamiehen ja kostoa janoavan.
Kun minä katselen taivasta, sinun kättesi työtä,
kuuta ja tähtiä, jotka olet asettanut paikoilleen *
– mikä on ihminen! Kuitenkin sinä häntä muistat.
      Mikä on ihmislapsi! *
      Kuitenkin pidät hänestä huolen.
Sinä teit hänestä lähes kaltaisesi olennon, *
seppelöit hänet kunnialla ja kirkkaudella.
      Sinä panit hänet hallitsemaan luotujasi, *
      asetit kaiken hänen valtaansa:
lampaat ja härät, kaiken karjan, *
metsän villit eläimet,
      taivaan linnut ja meren kalat, *
      kaikki vesissä liikkuvat.
Herra, meidän Jumalamme, *
suuri on sinun nimesi kautta koko maailman!
      Kunnia Isälle ja Pojalle *
      ja Pyhälle Hengelle,
niin kuin oli alussa, nyt on ja aina, *
iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.