‹Sunnuntai 30.11.2025›

2. vuosikerta

1. adventtisunnuntai

Joulujakso, adventtiaika

Liturginen väri: valkoinen, maanantaista lauantaihin violetti tai sininen.

Kuusi alttarikynttilää

Kuninkaasi tulee nöyränä

Uskonpuhdistuksen kirkoissa päivän päätekstinä on keskiajan perinteen mukaisesti kertomus Jeesuksen ratsastuksesta Jerusalemiin. Jeesus ei tullut Jerusalemiin maallisten valtiaiden tavoin, vaan nöyränä, aasilla ratsastaen. Näin hän liittyi Sakarjan kirjan profetiaan rauhan kuninkaan tulemisesta. Tähän viittaa myös päivän nimitys nöyrtymisen adventti (adventus humiliationis).

Kirkkovuoden ensimmäinen sunnuntai julistaa, että Jumala ei ole kaukana meistä. Hän lähestyy kansaansa antaakseen sille pelastuksen uuden ajan. Hoosiannaa laulaen tervehdimme Jeesusta Kuninkaanamme ja iloitsemme siitä, että hän on tullut ja vapauttanut meidät yhteyteen Jumalan ja toistemme kanssa.

Päivän evankeliumit liittävät adventin ja joulun palmusunnuntaihin ja pääsiäisen tapahtumiin. Näin kirkkovuoden pääsiäiskeskeisyys tulee esille alusta lähtien. Joulu saa merkityksensä vain yhteydessä Kristuksen kärsimykseen, kuolemaan ja ylösnousemukseen.

Raamatun tekstit

Psalmi

Antifoni:

Iloitse, tytär Siion!
Riemuitse, tytär Jerusalem!
Katso, kuninkaasi tulee.

Sak. 9:9

Psalmi:

Kohotkaa korkeiksi, portit, avartukaa, ikiaikaiset ovet!
Kirkkauden kuningas tulee.
Kuka on kirkkauden kuningas?
Hän on Herra, väkevä ja voimallinen.
Hän on Herra, voiton sankari.
Kohotkaa korkeiksi, portit, avartukaa, ikiaikaiset ovet!
Kirkkauden kuningas tulee.
Kuka on kirkkauden kuningas?
Kirkkauden kuningas on Herra Sebaot!

Ps. 24:7–10

Kunnia Isälle ja Pojalle
ja Pyhälle Hengelle,
niin kuin oli alussa, nyt on ja aina,
iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

Antifoni toistetaan

Hallelujasäe

Herra, osoita, että olet uskollinen,
pelasta meidät!

Ps. 85:8

Sak. 9:9–10

Sakarjan kirjasta, luvusta 9

Iloitse, tytär Siion!
Riemuitse, tytär Jerusalem!
Katso, kuninkaasi tulee.
Vanhurskas ja voittoisa hän on,
hän on nöyrä, hän ratsastaa aasilla,
aasi on hänen kuninkaallinen ratsunsa.
Hän tuhoaa sotavaunut Efraimista
ja hevoset Jerusalemista,
sotajouset hän lyö rikki.
Hän julistaa kansoille rauhaa,
hänen valtansa ulottuu merestä mereen,
Eufratista maan ääriin asti.

1. Piet. 1:7–12

Ensimmäisestä Pietarin kirjeestä, luvusta 1

Koettelemuksissa teidän uskonne todetaan aidoksi, ja siitä koituu Jeesuksen Kristuksen ilmestyessä ylistystä, kirkkautta ja kunniaa. Häntä te rakastatte, vaikka ette ole häntä nähneet, häneen te uskotte, vaikka ette häntä nyt näe, ja te riemuitsette sanoin kuvaamattoman, kirkastuneen ilon vallassa, sillä te saavutatte uskon päämäärän, sielujen pelastuksen.
Tätä pelastusta ovat profeetat etsineet ja tutkineet. He ovat ennustaneet ja puhuneet teidän osaksenne tulevasta armosta ja tutkineet, mihin ja millaiseen aikaan heissä vaikuttava Kristuksen Henki viittasi todistaessaan Kristuksen kärsimyksistä ja niitä seuraavasta kirkkaudesta. Heille ilmaistiin, etteivät he palvelleet itseään vaan teitä puhuessaan siitä, minkä teille nyt ovat julistaneet ne, jotka taivaasta lähetetyssä Pyhässä Hengessä ovat tuoneet teille evankeliumin. Tähän pelastukseen haluavat enkelitkin päästä edes luomaan silmäyksen.

Mark. 11:1–10

Evankeliumista Markuksen mukaan, luvusta 11

Kun he lähestyivät Jerusalemia ja tulivat Betfageen ja Betaniaan Öljymäen rinteelle, Jeesus lähetti edeltä kaksi opetuslastaan ja sanoi heille: ”Menkää tuolla näkyvään kylään. Heti kun te tulette sinne, te näette kiinni sidotun aasinvarsan, jonka selässä ei kukaan vielä ole istunut. Ottakaa se siitä ja tuokaa tänne. Jos joku kysyy, miksi te niin teette, vastatkaa, että Herra tarvitsee sitä mutta lähettää sen pian takaisin.”
    Opetuslapset lähtivät ja löysivät varsan, joka oli sidottu kujalle oven eteen. He ottivat sen. Paikalla olevat ihmiset kysyivät: ”Mitä te oikein teette? Miksi te viette varsan?” He vastasivat niin kuin Jeesus oli käskenyt, ja heidän annettiin mennä. He toivat varsan Jeesukselle ja heittivät vaatteitaan sen selkään, ja Jeesus nousi ratsaille. Monet levittivät vaatteitaan tielle, toiset taas lehviä, joita he katkoivat tienvarresta. Ja ne, jotka kulkivat hänen edellään ja perässään, huusivat:
      - Hoosianna!
      Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimessä!
      Siunattu isämme Daavidin valtakunta,
      joka nyt tulee!
      Hoosianna korkeuksissa!

Päivän rukoukset

Nouse, Herra, osoita voimasi!
Riennä avuksemme ja anna armosi.
Pelasta meidät synnistä,
pelasta kaikesta, mikä tuhoaa elämää.
Sinua, kuningastamme,
tervehdimme tänään riemuiten.
Sinun valtakuntasi tulemisesta iloitsemme.
Kuule meitä, sinä, joka elät ja hallitset
Isän ja Pyhän Hengen kanssa aina ja ikuisesti.

Herra Jeesus, Vapahtaja,
nöyränä ja hiljaisena
sinä viet valtakuntasi voittoon
ja kukistat pahan vallan.
Me odotamme armoasi ja rauhaasi.
Anna sanan ja sakramenttien
vahvistaa meitä toivossamme
uuden kirkkovuoden aikana.
Kuule meitä, sinä, joka elät ja hallitset
Isän ja Pyhän Hengen kanssa aina ja ikuisesti.

Jeesus, Vapahtajamme.
Tänään, ensimmäisen adventtikynttilän
sytyttämisen päivänä,
mielemme täyttyy iloisesta odotuksesta.
Sinä, Herramme Jeesus,
saavuit kerran kansasi luo nöyränä ja hiljaisena.
Kiitos, että tahdot tänäänkin tulla jokaiseen kotiin
ja sytyttää valosi talven pimeyteen.
Tahdomme liittyä iloitsevaan joukkoon
ja toivottaa sinut tervetulleeksi.
Tule, rakas Jeesus.

Sinä, kuninkaamme Jeesus Kristus,
tulet joka päivä luoksemme
vallan merkeistä riisuttuna,
köyhistä köyhimpänä.
Kumarru kurjuuteemme,
hoida haavoille lyötyjä,
kuuluta maailmalle armo ja rauha.
Hiljainen kuninkaamme,
havahduta meidät iloosi
ja viritä sydämemme laulamaan sinulle.
Sinulle olkoon ylistys ikuisesti.

Jeesus, meidän Herramme.
Sinä saavuit kerran aasilla ratsastaen Jerusalemiin
ja riemuitsevat kansanjoukot tervehtivät sinua
palmunlehviä ja oksia heiluttaen.
Tänään mekin tahdomme toivottaa sinut
tervetulleeksi koteihimme ja sydämiimme.
Tule, Jeesus, luoksemme.
Valmista meissä tilaa juhlan odotukselle
ja joulun ilolle.
Sinua me ylistämme.

Rukoushetkien tekstit

Jes. 52:1–3

Herää, Siion, herää,
pukeudu voimaasi,
pue yllesi loistavat vaatteet,
pyhä kaupunki, Jerusalem!
Koskaan enää ei katujasi polje
ympärileikkaamaton eikä epäpuhdas.
Nouse, ravista tomu yltäsi,
istuudu valtasi istuimelle, Jerusalem!
Irrota kahleet kaulastasi,
vangittu tytär Siion!

Näin sanoo Herra:

"Ilmaiseksi teidät myytiin orjuuteen, ja ilman rahaa teidät myös lunastetaan vapaiksi."

Ps. 122

Ilo valtasi minut, kun kuulin sanan: *
Me lähdemme Herran huoneeseen!
      Nyt seisomme porteillasi, Jerusalem. *
      Jerusalem, olet kaupunkimme, tänne kansamme kokoontuu,
tänne vaeltavat heimomme, Herran heimot, *
täällä, niin kuin on säädetty, Israel kiittää Herran nimeä.
      Täällä jaetaan oikeutta *
      Daavidin suvun istuimilla.
Ole tervehditty, Jerusalem! *
Olkoon rauha sinulla ja ystävilläsi.
      Vallitkoon rauha muureillasi *
      ja hyvinvointi linnoissasi.
Veljieni ja ystävieni tähden toivotan sinulle rauhaa. *
Herran, Jumalamme, huoneen tähden rukoilen sinulle menestystä.
      Kunnia Isälle ja Pojalle *
      ja Pyhälle Hengelle,
niin kuin oli alussa, nyt on ja aina, *
iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

Ps. 24:1–6

Herran on maa ja kaikki mitä siinä on, *
maanpiiri ja ne jotka siinä asuvat.
      Hän on sen perustanut merien päälle, *
      kiinnittänyt lujasti virtojen ylle.
Kuka saa nousta Herran vuorelle, *
kuka astua pyhään paikkaan?
      Se, jolla on viattomat kädet ja puhdas sydän, *
      joka ei valheellisesti vetoa Herraan
      eikä vanno väärää valaa.
Hänelle Herra suo siunauksensa, *
pelastuksen Jumala katsoo hänet vanhurskaaksi.
      Tässä me olemme, kansa joka pyrkii luoksesi, *
      joka etsii kasvojasi, Jaakobin Jumala!
Kunnia Isälle ja Pojalle *
ja Pyhälle Hengelle,
      niin kuin oli alussa, nyt on ja aina, *
      iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

Ps. 118:19–29

Avatkaa minulle vanhurskauden portit! *
Niistä käyn sisään kiittämään Herraa.
      Tämä on Herran portti, *
      josta vanhurskaat saavat käydä.
Minä kiitän sinua siitä, että kuulit minua *
ja pelastit minut.
      Kivi, jonka rakentajat hylkäsivät, *
      on nyt kulmakivi.
Herra tämän teki, *
Herra teki ihmeen silmiemme edessä.
      Tämän päivän on Herra tehnyt, *
      iloitkaa ja riemuitkaa siitä!
Hoosianna! Herra, anna meille apusi! *
Oi Herra, anna menestys!
      Siunattu olkoon se, joka tulee Herran nimessä. *
      Herran huoneesta teidät siunataan.
Herra on Jumala! *
Hän antoi valonsa meille.
      Käykää kulkueena lehvät käsissä, *
      ulottakaa piirinne alttarin sarviin.
Sinä olet Jumalani, sinua minä kiitän, *
Jumala, sinua minä suuresti ylistän.
      Kiittäkää Herraa! Hän on hyvä, *
      iäti kestää hänen armonsa!
Kunnia Isälle ja Pojalle *
ja Pyhälle Hengelle,
      niin kuin oli alussa, nyt on ja aina, *
      iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

Ps. 150

Halleluja! Ylistäkää Jumalaa hänen pyhäkössään, *
ylistäkää häntä taivaan mahtavissa holveissa!
      Ylistäkää häntä, hänen väkeviä tekojaan, *
      ylistäkää häntä, hän on suuri!
Ylistäkää häntä raikuvin torvin, *
ylistäkää häntä harppua ja lyyraa soittaen!
      Ylistäkää häntä tanssien ja rumpua lyöden, *
      ylistäkää häntä luuttua ja huilua soittaen!
Ylistäkää häntä symbaalien helinällä, *
ylistäkää häntä riemukkain symbaalein!
      Kaikki te, joissa on elämän henkäys, *
      ylistäkää Herraa! Halleluja!
Kunnia Isälle ja Pojalle *
ja Pyhälle Hengelle,
      niin kuin oli alussa, nyt on ja aina, *
      iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

Ps. 24:7–10

Kohotkaa korkeiksi, portit, avartukaa, ikiaikaiset ovet! *
Kirkkauden kuningas tulee.
Kuka on kirkkauden kuningas? *
Hän on Herra, väkevä ja voimallinen.
Hän on Herra, voiton sankari.
Kohotkaa korkeiksi, portit, avartukaa, ikiaikaiset ovet! *
Kirkkauden kuningas tulee.
Kuka on kirkkauden kuningas? *
Kirkkauden kuningas on Herra Sebaot!
Kunnia Isälle ja Pojalle *
ja Pyhälle Hengelle,
niin kuin oli alussa, nyt on ja aina, *
iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

Sir. 51:1–12

Sinua minä ylistän, Herrani, kuninkaani! Sinua tahdon kiittää, Jumalani, pelastajani,sinun nimeäsi minä ylistän! Sinä suojelit minua, olit tukenani ja pelastit ruumiini tuholta.

Sinä pelastit minut panettelijoiden kavalalta kieleltä, valheita levittävien kuiskutuksilta. Vihamiesteni edessä olit tukenani ja pelastit minut, suuressa laupeudessasi sinä nimesi voimalla varjelit minut hampailta, jotka halusivat iskeä minuun, käsiltä, jotka tavoittelivat henkeäni.

Sinä pelastit minut monista vaaroista, joihin jouduin, liekeistä, joiden keskelle olin tukehtua, tulesta, jota en itse ollut sytyttänyt, ja tuonelan sisimmistä syvänteistä, sinä varjelit pahoilta puheilta ja totuuden vääristelyltä, nuolilta, joita sinkoaa kavala kieli.

Minä olin jo kuoleman partaalla, tuonelan syvyydet uhkasivat elämääni. Olin saarroksissa enkä nähnyt auttajaa, etsin toisia ihmisiä tuekseni, mutta turhaan.Silloin muistin, kuinka armahtava sinä olet, Herra, kuinka olet iäti osoittanut hyvyyttäsi: sinä pelastat ne, jotka pysyvät sinulle uskollisina, vapautat heidät vihollisten käsistä. Niin korotin rukoukseni maan alhoistaja anoin pelastusta kuolemasta. Minä rukoilin Herraa, isääni ja herraani: "Älä hylkää minua ahdistuksen päivänä, kun olen röyhkeiden ihmisten armoilla. Alati minä ylistän sinun nimeäsi, alati tahdon laulullani kiittää sinua." Minun rukoukseni kuultiin.

Sinä pelastit minut tuhoutumasta, autoit vapaaksi pahoina aikoina. Sen tähden minä kiitän ja ylistän sinua ja kuulutan Herran nimen kunniaa.

1. Aik. 17:1–5, 11–14

Kun Daavid nyt asui palatsissaan, hän sanoi kerran profeetta Natanille: "Sinä näet, että minä asun setripuisessa palatsissa mutta Herran liitonarkkua suojaa vain teltta." Natan sanoi Daavidille: "Tee vain kaikki, mitä on mielessäsi. Jumala on kanssasi."

Mutta yöllä Natanille tuli tämä Jumalan sana:

"Mene ja sano palvelijalleni Daavidille, että Herra on sanonut näin: Sinä et saa rakentaa temppeliä minun asunnokseni. Siitä päivästä alkaen, jolloin johdatin israelilaiset pois Egyptistä, aina tähän päivään asti minä en ole asunut rakennuksessa, vaan olen vaeltanut asuen teltassa ja majassa.

Kun päiväsi ovat päättyneet ja sinä olet mennyt isiesi luo, minä nostan hallitsijaksi yhden sinun pojistasi, sinun siemenestäsi, ja vakiinnutan hänen kuninkuutensa. Poikasi rakentaa minulle temppelin, ja minä pidän hänen valtaistuimensa vahvana ikiaikoihin asti. Minä olen oleva hänelle isä, ja hän on oleva minulle poika. Minä pysyn uskollisena enkä hylkää häntä, niin kuin hylkäsin sinun edeltäjäsi. Minä pidän hänen asemansa ikuisesti lujana temppelissäni ja valtakunnassani, ja hänen valtaistuimensa on kestävä ikuisesti."

Ps. 8:2–10

Herra, meidän Jumalamme, kuinka suuri onkaan sinun nimesi maan päällä! *
Se julistaa sinun taivaallista kirkkauttasi.
      Lasten ja imeväisten huudot todistavat sinun voimastasi. *
      Ne ovat kilpenä jumalattomia vastaan,
      ne vaientavat vihamiehen ja kostoa janoavan.
Kun minä katselen taivasta, sinun kättesi työtä,
kuuta ja tähtiä, jotka olet asettanut paikoilleen *
– mikä on ihminen! Kuitenkin sinä häntä muistat.
      Mikä on ihmislapsi! *
      Kuitenkin pidät hänestä huolen.
Sinä teit hänestä lähes kaltaisesi olennon, *
seppelöit hänet kunnialla ja kirkkaudella.
      Sinä panit hänet hallitsemaan luotujasi, *
      asetit kaiken hänen valtaansa:
lampaat ja härät, kaiken karjan, *
metsän villit eläimet,
      taivaan linnut ja meren kalat, *
      kaikki vesissä liikkuvat.
Herra, meidän Jumalamme, *
suuri on sinun nimesi kautta koko maailman!
      Kunnia Isälle ja Pojalle *
      ja Pyhälle Hengelle,
niin kuin oli alussa, nyt on ja aina, *
iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.