Ps. 31:10–18a

Herra, ole minulle armollinen, olen hädässä. *
Silmäni ovat surun sumentamat, olen loppuun uupunut.
      Elämäni kuluu murheessa, vuoteni katoavat huokaillessa. *
      Voimani ehtyvät rikkomusteni tähden, luuni riutuvat.
Vihamieheni pitävät minua pilkkanaan, *
naapurit minua ivaavat, tuttavat karttavat.
      Kaikki, jotka tulevat kadulla vastaan, *
      kiertävät minut kaukaa.
Minut on unohdettu kuin olisin kuollut, *
minut on hylätty kuin särkynyt ruukku.
      Kuulen, kuinka ihmiset panettelevat minua. *
      Kauhu saartaa minut,
kun vihamieheni liittoutuvat minua vastaan *
ja punovat juonia henkeni menoksi.
      Mutta minä turvaan sinuun, Herra, *
      ja sanon: Sinä olet minun Jumalani!
Sinun kädessäsi ovat elämäni päivät. *
Älä jätä minua vihollisteni ja vainoojieni armoille!
      Katso jälleen palvelijasi puoleen, *
      sinä armollinen Jumala, auta minua.
Herra, sinua minä huudan avuksi, *
älä hylkää minua.
      Kunnia Isälle ja Pojalle *
      ja Pyhälle Hengelle,
niin kuin oli alussa, nyt on ja aina, *
iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

Näytä kadenssimerkit

Joel 1:12–14

Viiniköynnös kuihtuu,
viikunapuu lakastuu.
Lakastuu granaattiomenapuu,
omenapuu ja taatelipalmu
ja jokainen metsän puu.
Ilo on ihmisiltä kadonnut.

Pukeutukaa säkkivaatteeseen ja valittakaa, papit!
Vaikeroikaa, te, jotka palvelette alttarin äärellä!
Valvokaa yöt temppelissä, te Jumalan palvelijat,
yllänne karheat suruvaatteet,
sillä teidän Jumalanne huoneesta
ovat loppuneet ruokauhrit ja juomauhrit.
Julistakaa pyhä paasto,
kutsukaa koolle juhlakokous.
Kootkaa vanhimmat ja kaikki kansa
Herran, Jumalanne, huoneeseen,
huutakaa avuksenne Herraa.

Ps. 51:3–12

Jumala, ole minulle armollinen hyvyydessäsi, *
pyyhi pois minun syntini suuren laupeutesi tähden.
      Pese minut puhtaaksi rikoksestani *
      ja anna lankeemukseni anteeksi.
Minä tiedän pahat tekoni, *
minun syntini on aina minun edessäni.
      Sinua, sinua vastaan olen rikkonut, *
      olen tehnyt vastoin sinun tahtoasi.
Oikein teet, kun minua nuhtelet, *
ja syystä sinä minut tuomitset.
      Syntinen olin jo syntyessäni, *
      synnin alaiseksi olen siinnyt äitini kohtuun.
Mutta sinä tahdot sisimpääni totuuden – *
ilmoita siis minulle viisautesi!
      Vihmo minut puhtaaksi iisopilla *
      ja pese minut lunta valkeammaksi.
Suo minun kuulla ilon ja riemun sana, *
elvytä mieli, jonka olet murtanut.
      Käännä katseesi pois synneistäni *
      ja pyyhi minusta kaikki pahat tekoni.
Jumala, luo minuun puhdas sydän *
ja uudista minut, anna vahva henki.       
      Kunnia Isälle ja Pojalle *
      ja Pyhälle Hengelle,
niin kuin oli alussa, nyt on ja aina, *
iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

Näytä kadenssimerkit

Ps. 13:2–6

Herra, kuinka kauan? Oletko unohtanut minut iäksi? *
Kuinka kauan peität minulta kasvosi?
      Kuinka kauan huolet painavat mieltäni ja sydäntäni jäytää tuska? *
      Kuinka kauan viholliseni ovat voitolla?
Katso minun puoleeni ja vastaa minulle, *
Herra, Jumalani!
      Sytytä silmiini valo, *
      älä anna minun nukkua kuolemaan,
ettei viholliseni sanoisi: Minä voitin hänet, *
ettei vastustajani saisi iloita tappiostani.
      Minä luotan sinun armoosi, *
      saan iloita sinun avustasi.
Minä laulan kiitosta Herralle, *
hän pitää minusta huolen.
      Kunnia Isälle ja Pojalle *
      ja Pyhälle Hengelle,
niin kuin oli alussa, nyt on ja aina, *
iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

Näytä kadenssimerkit

Ps. 57:2–4, 11–12

Armahda minua, Jumala, armahda minua, *
sinuun minä turvaan.
  Minä kätkeydyn siipiesi suojaan, *
  kunnes myrsky on ohitse.
Minä huudan avukseni Jumalaa, Korkeinta, *
hän vie asiani päätökseen.
  Kun vainoojani herjaavat minua, *
  hän lähettää taivaasta avun ja pelastaa minut.
Hän antaa armonsa, *
hän on uskollinen!
  Jumala, sinun armosi ulottuu taivaisiin, *
  sinun uskollisuutesi ylös pilviin.
Kohotkoon kunniasi yli taivaitten, *
kirkkautesi yli kaiken maan!
  Kunnia Isälle ja Pojalle *
  ja Pyhälle Hengelle,
niin kuin oli alussa, nyt on ja aina, *
iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

Näytä kadenssimerkit

2. Makk. 1:23–27

Uhrin palaessa papit rukoilivat, ja kaikki paikalla olevat yhtyivät rukoukseen. Jonatan johti rukousta, Nehemia ja muut vastasivat siihen.

Rukous kuului näin:

"Herra, Herra Jumala, sinä kaiken luoja, pelottava ja väkevä, vanhurskas ja armahtava! Sinä yksin olet kuningas, sinä yksin olet hyvä ja pidät kaikesta huolen, sinä yksin olet vanhurskas, kaikkivaltias ja ikuinen, sinä pelastat Israelin kaikesta pahasta, sinä valitsit isämme ja pyhitit heidät!

Ota vastaan tämä uhri, jonka annamme koko kansasi Israelin puolesta, varjele perintöosaasi ja pyhitä se. Kokoa taas yhteen meidät, jotka olemme joutuneet erillemme, vapauta kaikki, jotka ovat orjina vieraiden kansojen seassa. Katso niiden puoleen, joita halveksitaan ja inhotaan; tulkoot pakanat tietämään, että sinä olet meidän Jumalamme!"

Est. 4:12–17

Saatuaan kuulla Esterin viestin Mordokai käski sanoa hänelle: "Vaikka asutkin kuninkaan palatsissa, älä kuvittele, että voit juutalaisista ainoana pelastaa henkesi. Jos sinä nyt tässä tilanteessa pysyt vaiti, niin juutalaiset saavat kyllä avun ja pelastuksen muualta, mutta sinua ja isäsi sukua kohtaa tuho. Ja kukaties sinusta tulikin kuningatar vain tällaisia aikoja varten."

Ester käski vastata Mordokaille: "Kutsu koolle kaikki Susan juutalaiset paastoamaan minun puolestani. Älkää syökö älkääkä juoko mitään kolmeen päivään ja kolmeen yöhön. Minäkin paastoan samalla tavoin palvelijattarieni kanssa, ja sitten lähden kuninkaan luo, vaikka se onkin vastoin lakia. Kun minun kerran on kuoltava, niin kuolen." Mordokai meni pois ja teki niin kuin Ester oli käskenyt tehdä.

Judit 4:1–3, 9–15

Ylipappi Jojakimin aikana Babylonian kuningas Nebukadnessar uhkasi sotajoukkoineen Juudeaa. Silloin Juudeassa asuvat israelilaiset kuulivat, mitä kaikkea Holofernes, Assyrian kuninkaan Nebukadnessarin sotajoukkojen ylipäällikkö, oli tehnyt toisille kansoille. Kuullessaan, kuinka hän oli ryöstänyt ja hävittänyt noiden kansojen pyhäköt, he kauhistuivat. He alkoivat pelätä Holofernesta ja olivat huolissaan siitä, kuinka Jerusalemin ja Herran, heidän Jumalansa, temppelin kävisi. He olivat näet vasta äskettäin palanneet pakkosiirtolaisuudesta, ja vain vähän aikaa sitten Juudean kansa oli kokoontunut yhteen ja häväistyt uhripalvelusesineet, alttari ja temppeli oli uudelleen puhdistettu ja pyhitetty.

Jokainen Israelin mies huusi palavasti Jumalaa avuksi ja paastosi ankarasti. Miesten kanssa paastosivat heidän vaimonsa, lapsensa ja karjansa. Muukalaisia, päiväpalkkalaisia ja rahalla ostettuja orjia myöten kaikki pukivat vyötäisilleen karkean säkkivaatteen. Kaikki Israelin miehet, naiset ja lapset, jotka asuivat Jerusalemissa, heittäytyivät maahan temppelin edustalla, sirottivat tuhkaa päänsä päälle ja levittivät säkkivaatteitaan Herran eteen. He verhosivat alttarinkin säkkikankaalla ja pyysivät kiihkeästi, yhteen ääneen Israelin Jumalalta, ettei heidän lapsiaan ryöstettäisi eikä heidän vaimojaan otettaisi orjiksi, ettei heidän perintökaupunkejaan tuhottaisi eikä heidän temppeliään saastutettaisi ja jätettäisi toisten kansojen häväistäväksi ja pilkattavaksi.

Herra kuuli heidän huutonsa ja näki heidän ahdinkonsa. Kansa jatkoi paastoaan useita päiviä koko Juudeassa ja Jerusalemissa Herran, Kaikkivaltiaan, temppelin edessä. Ylipappi Jojakim ja kaikki muut temppelissä palvelevat papit sekä ne, jotka avustivat uhrialttarilla, olivat vyöttäytyneet säkkivaatteeseen, ja he uhrasivat päivittäisen polttouhrin, kansan lupausuhrin ja vapaaehtoiset lahjat. He olivat sirotelleet tuhkaa päähineelleen, ja he huusivat kaikin voimin Herraa, jotta hän rientäisi heidän avukseen ja pelastaisi Israelin kansan.

Ps. 17:1–8, 15

Herra, kuule minua, minä etsin oikeutta! *
Kuule minun avunhuutoni, ota vastaan rukoukseni.
      Minä puhun sinulle vilpittömin huulin. *
      Sinulta saan oikean tuomion, sinun silmäsi näkevät, mikä on totta.
Sinä tutkit sydämeni, *
yölläkin sinä minua tarkkaat,
      sinä koettelet minua *
      mutta et löydä minusta mitään väärää.
Minun suuni ei puhu pahaa. En ole tehnyt niin kuin muut tekevät. *
Olen totellut sinua ja välttänyt väkivallan teitä.
      Sinun poluillasi minä olen pysynyt, *
      jalkani eivät ole horjahtaneet pois sinun tieltäsi.
Minä huudan sinua avuksi, Jumala, *
ja sinä vastaat minulle.
      Kuuntele minua, kuule, mitä puhun sinulle. *
      Osoita minulle ihmeellistä hyvyyttäsi!
Sinä pelastat väkevällä kädelläsi ne kaikki, *
jotka etsivät sinusta turvaa vihamiesten uhatessa.
      Varjele minua niin kuin silmäterääsi, *
      peitä minut siipiesi suojaan.
Minä saan nähdä sinun kasvosi, *
sillä minä olen viaton.
      Kun herään unesta, *
      sinun läsnäolosi ravitsee minut.
Kunnia Isälle ja Pojalle *
ja Pyhälle Hengelle,
      niin kuin oli alussa, nyt on ja aina, *
      iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

Näytä kadenssimerkit