Ps. 55:2–9, 17–19, 23

Kuuntele rukoustani, Jumala, *
älä kätkeydy, kun pyydän apua.
      Kuuntele minua ja vastaa minulle, *
      ahdistus painaa mieltäni.
Olen suunniltani pelosta, kun vihollinen huutaa uhkauksia, *
kun jumalattomat ahdistavat minua.
      He kaatavat päälleni onnettomuutta, *
      syyttävät minua vihassaan.
Sydän hakkaa rinnassani, *
kuoleman kauhut hyökkäävät kimppuuni.
      Pelko vavisuttaa sisintäni, *
      kauhu saartaa minut.
Jos saisin kyyhkysen siivet, lähtisin lentoon, *
etsisin lepopaikan.
      Pakenisin kauas, majailisin autiomaassa. *
      Kiiruhtaisin turvapaikkaan, suojaan myrskytuulelta.
Minä huudan Jumalaa, *
ja hän pelastaa minut.
      Illoin, aamuin ja keskipäivällä minä huokaan ja valitan, *
      ja hän kuulee ääneni.
Kun minua vastaan käydään sotaa
ja monet hyökkäävät kimppuuni, *
hän päästää minut rauhaan.
      Jätä taakkasi Herran käteen, hän pitää sinusta huolen. *
      Hän ei ikinä salli hurskaan sortua.
Kunnia Isälle ja Pojalle *
ja Pyhälle Hengelle,
      niin kuin oli alussa, nyt on ja aina, *
      iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

1. Tim. 4:7–9

Hylkää jumalattomat ja joutavat tarut. Harjoita itseäsi oikeaan uskoon. Ruumiin harjoittamisesta on vain vähän hyötyä, mutta oikeasta uskosta on hyötyä kaikkeen, sillä siihen liittyy lupaus sekä nykyisestä että tulevasta elämästä. Tämä sana on varma ja vastaanottamisen arvoinen.

Ps. 51:3–12

Jumala, ole minulle armollinen hyvyydessäsi, *
pyyhi pois minun syntini suuren laupeutesi tähden.
      Pese minut puhtaaksi rikoksestani *
      ja anna lankeemukseni anteeksi.
Minä tiedän pahat tekoni, *
minun syntini on aina minun edessäni.
      Sinua, sinua vastaan olen rikkonut, *
      olen tehnyt vastoin sinun tahtoasi.
Oikein teet, kun minua nuhtelet, *
ja syystä sinä minut tuomitset.
      Syntinen olin jo syntyessäni, *
      synnin alaiseksi olen siinnyt äitini kohtuun.
Mutta sinä tahdot sisimpääni totuuden – *
ilmoita siis minulle viisautesi!
      Vihmo minut puhtaaksi iisopilla *
      ja pese minut lunta valkeammaksi.
Suo minun kuulla ilon ja riemun sana, *
elvytä mieli, jonka olet murtanut.
      Käännä katseesi pois synneistäni *
      ja pyyhi minusta kaikki pahat tekoni.
Jumala, luo minuun puhdas sydän *
ja uudista minut, anna vahva henki.       
      Kunnia Isälle ja Pojalle *
      ja Pyhälle Hengelle,
niin kuin oli alussa, nyt on ja aina, *
iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

Ps. 13:2–6

Herra, kuinka kauan? Oletko unohtanut minut iäksi? *
Kuinka kauan peität minulta kasvosi?
      Kuinka kauan huolet painavat mieltäni ja sydäntäni jäytää tuska? *
      Kuinka kauan viholliseni ovat voitolla?
Katso minun puoleeni ja vastaa minulle, *
Herra, Jumalani!
      Sytytä silmiini valo, *
      älä anna minun nukkua kuolemaan,
ettei viholliseni sanoisi: Minä voitin hänet, *
ettei vastustajani saisi iloita tappiostani.
      Minä luotan sinun armoosi, *
      saan iloita sinun avustasi.
Minä laulan kiitosta Herralle, *
hän pitää minusta huolen.
      Kunnia Isälle ja Pojalle *
      ja Pyhälle Hengelle,
niin kuin oli alussa, nyt on ja aina, *
iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

Ps. 46:2–8

Jumala on turvamme ja linnamme, *
auttajamme hädän hetkellä.
  Sen tähden emme pelkää, vaikka maa järkkyy, *
  vaikka vuoret vaipuvat merten syvyyksiin.
Meret pauhaavat ja kuohuvat, *
vuoret vapisevat Jumalan suuruuden edessä.
  Virta ja kaikki sen haarat ilahduttavat Jumalan kaupunkia, *
  Korkeimman pyhiä asuinsijoja.
Jumala on kaupunkinsa keskellä, kaupunki ei järky. *
Hän auttaa sitä, kun aamu valkenee.
  Kansojen meri kuohuu, valtakunnat horjuvat, *
  maa järkkyy hänen äänestään.
Herra Sebaot on kanssamme, *
Jaakobin Jumala on turvamme.
  Kunnia Isälle ja Pojalle *
  ja Pyhälle Hengelle,
niin kuin oli alussa, nyt on ja aina, *
iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

Dan. lis. B:28–42

Kun babylonialaiset kuulivat, mitä oli tapahtunut, he suuttuivat ja alkoivat puuhata salaliittoa kuningasta vastaan. Kuninkaasta on tullut juutalainen, he sanoivat. Hän murskasi Belin, tappoi lohikäärmeen ja otti papit hengiltä. He menivät kuninkaan luo ja sanoivat: Anna Daniel meille tai me tapamme sinut ja perheesi. Kun kuningas huomasi, miten ankarasti häntä vastustettiin, hän ei voinut muuta kuin luovuttaa Danielin heille.

Daniel heitettiin alas leijonien luolaan, ja hän oli siellä kuusi päivää. Luolassa oli seitsemän leijonaa. Niille annettiin joka päivä kaksi ihmistä ja kaksi lammasta, mutta nyt ne jätettiin ruokkimatta, jotta ne söisivät Danielin.

Juudeassa oli tuolloin profeetta Habakuk. Hän oli keittänyt keiton ja paloitellut leipää sekaan ja oli juuri viemässä ruokaa pellolla oleville leikkuumiehille, kun Herran enkeli sanoi hänelle: Vie ruoka, joka sinulla on, Babyloniin Danielille. Hän on siellä leijonien luolassa.

Herrani, Habakuk sanoi, en minä ole ikinä ollut Babylonissa enkä tiedä sitä luolaa. Silloin Herran enkeli tarttui häntä tukasta ja kiidätti hänet yhdessä humauksessa Babyloniin luolan suulle. Daniel, Daniel! Habakuk huusi. Tässä on sinulle ruoka, jonka Jumala lähetti. Silloin Daniel sanoi: Sinä muistit minua, Jumala! Et hylkää niitä, jotka sinua rakastavat. Hän nousi syömään, ja Jumalan enkeli vei Habakukin heti entisille sijoilleen.

Seitsemäntenä päivänä kuningas tuli pitämään valittajaisia Danielille. Luolalle saavuttuaan hän kurkisti sisään ja näki, että Daniel istui siellä. Silloin hän huusi kovalla äänellä: Suuri olet sinä, Herra, Danielin Jumala! Ei ole ketään muuta kuin sinä! Hän käski vetää Danielin ylös mutta heitätti luolaan ne, jotka olivat yrittäneet tappaa Danielin, ja leijonat söivät heidät heti hänen nähtensä.

1. Aik. 16:23–31

Laulakaa Herralle, koko maanpiiri!
Kertokaa päivästä päivään
ilosanomaa hänen avustaan!
Julistakaa hänen kunniaansa,
ilmoittakaa hänen ihmetekojaan
kansoille, jotka eivät häntä tunne.
Suuri on Herra, ylistäkää häntä!
Pelätkää häntä, hän on jumalista korkein.
Eivät ole jumalia toisten kansojen jumalat,
mutta Herra on taivaitten luoja.
Hänen on loisto ja hänen on kunnia,
hänen pyhäkössään on voima ja kirkkaus.

Maan kaikki kansat, tunnustakaa Herra,
tunnustakaa Herran kunnia ja voima,
tunnustakaa hänen nimensä kunnia!
Tuokaa hänelle uhrilahjat,
astukaa hänen eteensä,
kumartakaa hänen pyhää kirkkauttaan!
Vaviskoon koko maailma ja pelätköön häntä.
Hän loi maan, joka pysyy eikä horju.
Iloitkoon taivas, riemuitkoon maa!
Julistakaa kaikkien kansojen kuulla:
Herra on kuningas!

Ps. 17:1–8, 15

Herra, kuule minua, minä etsin oikeutta! *
Kuule minun avunhuutoni, ota vastaan rukoukseni.
      Minä puhun sinulle vilpittömin huulin. *
      Sinulta saan oikean tuomion, sinun silmäsi näkevät, mikä on totta.
Sinä tutkit sydämeni, *
yölläkin sinä minua tarkkaat,
      sinä koettelet minua *
      mutta et löydä minusta mitään väärää.
Minun suuni ei puhu pahaa. En ole tehnyt niin kuin muut tekevät. *
Olen totellut sinua ja välttänyt väkivallan teitä.
      Sinun poluillasi minä olen pysynyt, *
      jalkani eivät ole horjahtaneet pois sinun tieltäsi.
Minä huudan sinua avuksi, Jumala, *
ja sinä vastaat minulle.
      Kuuntele minua, kuule, mitä puhun sinulle. *
      Osoita minulle ihmeellistä hyvyyttäsi!
Sinä pelastat väkevällä kädelläsi ne kaikki, *
jotka etsivät sinusta turvaa vihamiesten uhatessa.
      Varjele minua niin kuin silmäterääsi, *
      peitä minut siipiesi suojaan.
Minä saan nähdä sinun kasvosi, *
sillä minä olen viaton.
      Kun herään unesta, *
      sinun läsnäolosi ravitsee minut.
Kunnia Isälle ja Pojalle *
ja Pyhälle Hengelle,
      niin kuin oli alussa, nyt on ja aina, *
      iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.