Ps. 131

Herra, sydämeni ei ole korskea *
eivätkä silmäni ylpeät.
      Minä en ole tavoitellut suuria, *
      en pyrkinyt liian korkealle.
Ei, olen löytänyt rauhan, *
mieleni on tyyni.
      Niin kuin kylläinen lapsi lepää äitinsä sylissä, *
      niin on minun mieleni levollinen.
Israel, pane toivosi Herraan *
nyt ja ikuisesti!
      Kunnia Isälle ja Pojalle *
      ja Pyhälle Hengelle,
niin kuin oli alussa, nyt on ja aina, *
iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

Joh. 3:31–36

Hän, joka tulee ylhäältä, on kaikkien yläpuolella. Joka on maasta, on maan tomua ja puhuu tämän maailman asioista. Hän, joka tulee taivaasta, todistaa siitä, mitä on nähnyt ja kuullut, mutta kukaan ei ota vastaan hänen todistustaan. Joka ottaa hänen todistuksensa vastaan, tunnustaa, että Jumala puhuu totta, sillä hän, jonka Jumala on lähettänyt, puhuu julki Jumalan sanat. Ei Jumala anna Henkeään määrämitalla. Isä rakastaa Poikaa ja on antanut kaiken hänen valtaansa. Sillä, joka uskoo Poikaan, on ikuinen elämä, mutta joka ei tottele Poikaa, se ei pääse näkemään elämää, vaan Jumalan viha pysyy hänen yllään.

Ps. 102:20–29

Herra katsoo pyhästä korkeudestaan, *
tähyää taivaasta maan päälle.
      Hän kuulee vankien vaikerruksen, *
      hän vapauttaa kuoleman omat.
Siionissa kuulutetaan Herran nimeä, *
Jerusalem kaikuu hänen kiitostaan,
      kun kansat kokoontuvat yhteen, *
      kun valtakunnat tulevat palvelemaan Herraa.
Hän on murtanut minun voimani kesken matkan, *
lyhentänyt elinpäivieni määrän.
      Minä sanon hänelle: Jumalani, älä ota minua pois puolitiessä! *
      Sinä elät iäti, ajasta aikaan.
Jo ammoin sinä laskit maan perustukset, *
sinun kättesi työtä ovat taivaat.
      Ne katoavat, mutta sinä pysyt. *
      Ne kuluvat loppuun kuin vaate,
sinä vaihdat niitä kuin vaatekertaa, *
ja ne vaihtuvat uusiin.
      Mutta sinä olet iäti sama, *
      sinun vuotesi eivät lopu.
Palvelijoittesi lapset saavat asua turvassa, *
heidän lastensa lapset ovat huomassasi.       
      Kunnia Isälle ja Pojalle *
      ja Pyhälle Hengelle,
niin kuin oli alussa, nyt on ja aina, *
iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

Ps. 71:14–23

Minä en luovu toivostani *
enkä lakkaa sinua ylistämästä.
      Minä julistan uskollista hyvyyttäsi ja alati sinun apusi runsautta, *
      jonka mittaa ja määrää en tiedä.
Herra, minun Jumalani, minä kerron sinun voimateoistasi *
ja julistan vanhurskauttasi, sinun, ainoan.
      Jumala, sinä olit opastajani jo kun olin nuori, *
      ja tähän päivään asti olen saanut kertoa ihmeistäsi.
Kun nyt olen vanha ja harmaapäinen, *
älä hylkää minua, Jumala.
      Minä julistan tuleville polville kätesi mahtia *
      ja tekojesi suuruutta.
Sillä korkeuksiin ulottuu vanhurskautesi ja suuret ovat tekosi. *
Jumala, kuka on sinun vertaisesi?
      Sinä olet antanut vaikeita vuosia *
      ja monia ahdistuksen aikoja,
mutta yhä uudelleen sinä virvoitat minut, *
syvyyksistä sinä minut nostat.
      Kohota minut takaisin kunniaan *
      ja lohduta minua jälleen,
niin lyyrani sävelin saan ylistää sinun totuuttasi, Jumala, *
ja harppuni kielillä kiittää sinua, Israelin Pyhä!
      Minun huuleni avautuvat ilohuutoon. *
      Minä laulan sinulle kiitosta, koska sinä lunastit minut.
Kunnia Isälle ja Pojalle *
ja Pyhälle Hengelle,
      niin kuin oli alussa, nyt on ja aina, *
      iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

Ps. 100

Iloitse, maa! Kohottakaa riemuhuuto Herralle! *
Palvelkaa häntä iloiten, tulkaa hänen eteensä riemuiten.
  Tietäkää, että Herra on Jumala.
  Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, *
  hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat.
Tulkaa hänen porteilleen kiittäen, *
hänen esipihoilleen ylistystä laulaen.
  Kiittäkää häntä, ylistäkää hänen nimeään. *
  Hyvä on Herra!
Iäti kestää hänen armonsa, *
hänen uskollisuutensa polvesta polveen.
  Kunnia Isälle ja Pojalle *
  ja Pyhälle Hengelle,
niin kuin oli alussa, nyt on ja aina, *
iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

Viis. 10:1–9, 15–16

Viisaus suojeli luomakunnan ensimmäistä isää,
silloin kun ainoastaan hänet oli luotu.
Se pelasti hänet, kun hän lankesi,
ja antoi hänelle voiman hallita kaikkea.

Mutta jumalaton hylkäsi vihassaan viisauden,
ja mieletön veljesmurha vei hänet perikatoon.
Hänen vuokseen tulva peitti maan,
mutta viisaus tuli jälleen apuun
ja ohjasi oikeamielisen vähäistä puulauttaa.

Kun pahuuden yhdistämät kansat joutuivat sekasortoon,
viisaus valitsi oikeamielisen,
piti hänet Jumalan silmissä tahrattomana
ja antoi hänelle voimaa voittaa sääli,
jota hän tunsi lastaan kohtaan.
Kun jumalattomat tuhoutuivat,
viisaus pelasti oikeamielisen
tulelta, jota satoi viiteen kaupunkiin.
Yhä edelleen noiden kaupunkien pahuudesta todistavat
savuava aavikko, raakileiksi jäävät hedelmät
ja suolapatsas, epäuskon muistomerkki.
Halveksiessaan viisautta
he eivät oppineet tuntemaan hyvyyttä.
Lisäksi he jättivät mielettömyydestään jälkimaailmalle muiston,
jotta he ja heidän väärät tekonsa eivät unohtuisi.
Mutta omat palvelijansa viisaus pelasti ahdingosta.

Viisaus pelasti hurskaan, nuhteettoman kansan,
vapautti sen sortajien vallasta.
Se asettui Herran palvelijan sieluun
ja uhmasi julmia kuninkaita ihmein ja merkein.

1. Piet. 2:9–10

Mutta te olette valittu suku, kuninkaallinen papisto, pyhä heimo, Jumalan oma kansa, määrätty julistamaan hänen suuria tekojaan, joka teidät on pimeydestä kutsunut ihmeelliseen valoonsa. Ennen te ette olleet kansa, mutta nyt te olette Jumalan kansa. Ennen te olitte armoa vailla, mutta nyt on Jumala teidät armahtanut.

Ps. 122

Ilo valtasi minut, kun kuulin sanan: *
Me lähdemme Herran huoneeseen!
      Nyt seisomme porteillasi, Jerusalem. *
      Jerusalem, olet kaupunkimme, tänne kansamme kokoontuu,
tänne vaeltavat heimomme, Herran heimot, *
täällä, niin kuin on säädetty, Israel kiittää Herran nimeä.
      Täällä jaetaan oikeutta *
      Daavidin suvun istuimilla.
Ole tervehditty, Jerusalem! *
Olkoon rauha sinulla ja ystävilläsi.
      Vallitkoon rauha muureillasi *
      ja hyvinvointi linnoissasi.
Veljieni ja ystävieni tähden toivotan sinulle rauhaa. *
Herran, Jumalamme, huoneen tähden rukoilen sinulle menestystä.
      Kunnia Isälle ja Pojalle *
      ja Pyhälle Hengelle,
niin kuin oli alussa, nyt on ja aina, *
iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.