Luuk. 7:21–23

Jeesus oli silloin juuri parantanut monien taudit ja vaivat, karkottanut pahoja henkiä ja antanut monelle sokealle näön. Niinpä hän vastasi: "Menkää ja kertokaa Johannekselle, mitä olette nähneet ja kuulleet:

Sokeat saavat näkönsä ja rammat kävelevät,
spitaaliset puhdistuvat ja kuurot kuulevat,
kuolleet herätetään henkiin ja köyhille julistetaan ilosanoma.
Autuas se, joka ei minua torju."

Ps. 17:1–8, 15

Herra, kuule minua, minä etsin oikeutta! *
Kuule minun avunhuutoni, ota vastaan rukoukseni.
      Minä puhun sinulle vilpittömin huulin. *
      Sinulta saan oikean tuomion, sinun silmäsi näkevät, mikä on totta.
Sinä tutkit sydämeni, *
yölläkin sinä minua tarkkaat,
      sinä koettelet minua *
      mutta et löydä minusta mitään väärää.
Minun suuni ei puhu pahaa. En ole tehnyt niin kuin muut tekevät. *
Olen totellut sinua ja välttänyt väkivallan teitä.
      Sinun poluillasi minä olen pysynyt, *
      jalkani eivät ole horjahtaneet pois sinun tieltäsi.
Minä huudan sinua avuksi, Jumala, *
ja sinä vastaat minulle.
      Kuuntele minua, kuule, mitä puhun sinulle. *
      Osoita minulle ihmeellistä hyvyyttäsi!
Sinä pelastat väkevällä kädelläsi ne kaikki, *
jotka etsivät sinusta turvaa vihamiesten uhatessa.
      Varjele minua niin kuin silmäterääsi, *
      peitä minut siipiesi suojaan.
Minä saan nähdä sinun kasvosi, *
sillä minä olen viaton.
      Kun herään unesta, *
      sinun läsnäolosi ravitsee minut.
Kunnia Isälle ja Pojalle *
ja Pyhälle Hengelle,
      niin kuin oli alussa, nyt on ja aina, *
      iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

Ps. 89:6–8, 16–19

Taivaat ylistävät sinun ihmeitäsi, Herra, *
taivaan joukot sinun uskollisuuttasi.
      Ei kukaan korkeuksissa ole Herran vertainen, *
      ei kukaan hänen kaltaisensa jumalien joukossa!
Hän on Jumala, jonka edessä taivaan pyhät vapisevat, *
jota kaikki hänen ympärillään pelkäävät ja palvovat.
      Onnellinen se kansa, joka riemuiten ylistää sinua, Herra! *
      Se kansa saa vaeltaa sinun kasvojesi valossa.
Alati sinä olet ilomme lähde, *
sinä olet uskollinen, sinä annat meille menestyksen.
      Sinä olet meidän voimamme ja ylpeytemme, *
      sinun hyvyytesi rohkaisee meitä.
Herra on meidän kilpemme,
Israelin Pyhä meidän kuninkaamme!
      Kunnia Isälle ja Pojalle *
      ja Pyhälle Hengelle,
niin kuin oli alussa, nyt on ja aina, *
iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

Ps. 102:20–29

Herra katsoo pyhästä korkeudestaan, *
tähyää taivaasta maan päälle.
      Hän kuulee vankien vaikerruksen, *
      hän vapauttaa kuoleman omat.
Siionissa kuulutetaan Herran nimeä, *
Jerusalem kaikuu hänen kiitostaan,
      kun kansat kokoontuvat yhteen, *
      kun valtakunnat tulevat palvelemaan Herraa.
Hän on murtanut minun voimani kesken matkan, *
lyhentänyt elinpäivieni määrän.
      Minä sanon hänelle: Jumalani, älä ota minua pois puolitiessä! *
      Sinä elät iäti, ajasta aikaan.
Jo ammoin sinä laskit maan perustukset, *
sinun kättesi työtä ovat taivaat.
      Ne katoavat, mutta sinä pysyt. *
      Ne kuluvat loppuun kuin vaate,
sinä vaihdat niitä kuin vaatekertaa, *
ja ne vaihtuvat uusiin.
      Mutta sinä olet iäti sama, *
      sinun vuotesi eivät lopu.
Palvelijoittesi lapset saavat asua turvassa, *
heidän lastensa lapset ovat huomassasi.       
      Kunnia Isälle ja Pojalle *
      ja Pyhälle Hengelle,
niin kuin oli alussa, nyt on ja aina, *
iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

Ps. 71:14–23

Minä en luovu toivostani *
enkä lakkaa sinua ylistämästä.
      Minä julistan uskollista hyvyyttäsi ja alati sinun apusi runsautta, *
      jonka mittaa ja määrää en tiedä.
Herra, minun Jumalani, minä kerron sinun voimateoistasi *
ja julistan vanhurskauttasi, sinun, ainoan.
      Jumala, sinä olit opastajani jo kun olin nuori, *
      ja tähän päivään asti olen saanut kertoa ihmeistäsi.
Kun nyt olen vanha ja harmaapäinen, *
älä hylkää minua, Jumala.
      Minä julistan tuleville polville kätesi mahtia *
      ja tekojesi suuruutta.
Sillä korkeuksiin ulottuu vanhurskautesi ja suuret ovat tekosi. *
Jumala, kuka on sinun vertaisesi?
      Sinä olet antanut vaikeita vuosia *
      ja monia ahdistuksen aikoja,
mutta yhä uudelleen sinä virvoitat minut, *
syvyyksistä sinä minut nostat.
      Kohota minut takaisin kunniaan *
      ja lohduta minua jälleen,
niin lyyrani sävelin saan ylistää sinun totuuttasi, Jumala, *
ja harppuni kielillä kiittää sinua, Israelin Pyhä!
      Minun huuleni avautuvat ilohuutoon. *
      Minä laulan sinulle kiitosta, koska sinä lunastit minut.
Kunnia Isälle ja Pojalle *
ja Pyhälle Hengelle,
      niin kuin oli alussa, nyt on ja aina, *
      iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

Ps. 89:6–8, 16–19

Taivaat ylistävät sinun ihmeitäsi, Herra, *
taivaan joukot sinun uskollisuuttasi.
  Ei kukaan korkeuksissa ole Herran vertainen, *
  ei kukaan hänen kaltaisensa jumalien joukossa!
Hän on Jumala, jonka edessä taivaan pyhät vapisevat, *
jota kaikki hänen ympärillään pelkäävät ja palvovat.
  Onnellinen se kansa, joka riemuiten ylistää sinua, Herra! *
  Se kansa saa vaeltaa sinun kasvojesi valossa.
Alati sinä olet ilomme lähde, *
sinä olet uskollinen, sinä annat meille menestyksen.
  Sinä olet meidän voimamme ja ylpeytemme, *
  sinun hyvyytesi rohkaisee meitä.
Herra on meidän kilpemme,
Israelin Pyhä meidän kuninkaamme!
  Kunnia Isälle ja Pojalle *
  ja Pyhälle Hengelle,
niin kuin oli alussa, nyt on ja aina, *
iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

2. Makk. 12:43–45

Sitten Juudas pani toimeen kaikkia miehiä koskevan rahankeräyksen ja lähetti rahat, noin kaksituhatta hopeadrakmaa, Jerusalemiin syntiuhrin toimittamista varten. Siinä hän teki hyvin ja viisaasti. Näin toimiessaan hän ajatteli ylösnousemusta – olisikin ollut turhaa ja typerää rukoilla kuolleiden puolesta, jos hän ei olisi uskonut kaatuneiden nousevan kuolleista. Hänellä oli myös mielessään se ihana palkinto, joka odottaa uskossa pois nukkuvia. Miten pyhästi ja hurskaasti hän ajattelikaan! Hän halusi, että kuolleet pääsisivät vapaiksi synnistään, ja siksi hän toimitutti sovitusuhrin.

1. Kor. 15:20–23, 53–57

Mutta nyt Kristus on herätetty kuolleista, esikoisena niiden joukosta jotka ovat kuolleet. Kun kerran kuolema sai alkunsa ihmisestä, samoin kuolleiden ylösnousemus on alkanut ihmisestä. Sillä niin kuin kaikki ihmiset Aadamista osallisina kuolevat, niin myös kaikki Kristuksesta osallisina tehdään eläviksi, jokainen vuorollaan: esikoisena Kristus ja sen jälkeen Kristuksen omat, kun hän tulee.

Tämän katoavan on näet pukeuduttava katoamattomuuteen ja kuolevaisen kuolemattomuuteen. Mutta kun katoava pukeutuu katoamattomuuteen ja kuolevainen kuolemattomuuteen, silloin toteutuu kirjoitusten sana:

– Kuolema on nielty ja voitto saatu.
Missä on voittosi, kuolema?
Missä on pistimesi, kuolema?

Kuoleman pistin on synti, ja synnin voimana on laki. Mutta kiitos Jumalalle, joka antaa meille voiton meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta!

Ps. 122

Ilo valtasi minut, kun kuulin sanan: *
Me lähdemme Herran huoneeseen!
      Nyt seisomme porteillasi, Jerusalem. *
      Jerusalem, olet kaupunkimme, tänne kansamme kokoontuu,
tänne vaeltavat heimomme, Herran heimot, *
täällä, niin kuin on säädetty, Israel kiittää Herran nimeä.
      Täällä jaetaan oikeutta *
      Daavidin suvun istuimilla.
Ole tervehditty, Jerusalem! *
Olkoon rauha sinulla ja ystävilläsi.
      Vallitkoon rauha muureillasi *
      ja hyvinvointi linnoissasi.
Veljieni ja ystävieni tähden toivotan sinulle rauhaa. *
Herran, Jumalamme, huoneen tähden rukoilen sinulle menestystä.
      Kunnia Isälle ja Pojalle *
      ja Pyhälle Hengelle,
niin kuin oli alussa, nyt on ja aina, *
iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.