Ps. 118:1–14

Kiittäkää Herraa! Hän on hyvä, *
iäti kestää hänen armonsa.
      Julista, sinä Israelin kansa: *
      iäti kestää hänen armonsa.
Julista, sinä Aaronin suku: *
iäti kestää hänen armonsa.
      Julistakaa, te Herran palvelijat: *
      iäti kestää hänen armonsa.
Ahdingossani minä huusin Herraa. *
Hän kuuli ja avasi tien.
      Kun Herra on minun kanssani, en minä mitään pelkää. *
      Mitä voisivat ihmiset silloin?
Kun Herra on minun kanssani, hän tuo minulle avun, *
ja pelotta katson vihollisiani.
      On parempi turvata Herraan *
      kuin luottaa ihmisten apuun.
On parempi turvata Herraan *
kuin luottaa mahtavien apuun.
      Viholliset saartoivat minut, *
      mutta Herran nimessä minä nujerran heidät!
He piirittivät ja saartoivat minut, *
mutta Herran nimessä minä nujerran heidät!
      He piirittivät minua kuin mehiläisparvi,
      mutta hetkessä he hävisivät kuin palavat ohdakkeet. *
      Herran nimessä minä nujerran heidät!
He syöksivät minut lähes tuhoon, *
mutta Herra tuli avukseni.
      Herra on minun väkeni ja voimani. *
      Hän pelasti minut.
Kunnia Isälle ja Pojalle *
ja Pyhälle Hengelle,
      niin kuin oli alussa, nyt on ja aina, *
      iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

Hepr. 6:16–20

Ihmiset vannovat jonkun itseään suuremman nimeen. Vala merkitsee heille asian vahvistusta, se lopettaa kaikki vastaväitteet. Siksi myös Jumala vannoi lupauksensa takeeksi vielä valan. Hän tahtoi tällä erityisellä tavalla osoittaa niille, joita lupaus koskee, että hänen päätöksensä ei muutu. Noilla kahdella järkähtämättömällä sanallaan, joissa hän, Jumala, ei voi valehdella, hän tahtoi rohkaista meitä, hänen turviinsa paenneita, ja kannustaa pitämään kiinni toivosta, joka on edessämme. Se toivo on elämämme ankkuri, luja ja varma. Se ulottuu väliverhon tuolle puolen. Sinne Jeesus meidän edelläkävijänämme meni, kun hän oli tullut ylipapiksi, jonka pappeus on ikuista, Melkisedekin pappeutta.

Ps. 147:1–11

Halleluja! Hyvä on Jumalaamme sävelin kiittää, *
ihanaa on virittää ylistyslaulu!
      Herra rakentaa Jerusalemin jälleen, *
      hän kokoaa Israelin hajotetun kansan.
Hän parantaa ne, joiden mieli on murtunut, *
hän sitoo heidän haavansa.
      Herra tietää tähtien luvun, *
      hän on antanut niille kaikille nimen.
Suuri on Herramme, suuri ja voimallinen, *
mittaamaton on hänen viisautensa.
      Hän on nöyrien tuki ja turva, *
      mutta jumalattomat hän painaa maahan.
Laulakaa Herralle, virittäkää kiitosvirsi, *
soittakaa lyyralla kiitosta Jumalallemme!
      Hän peittää pilvillä taivaan ja lähettää maan päälle sateen, *
      hän panee versomaan vuorien ruohon.
Hän antaa karjalle ravinnon, *
hän ruokkii korpin pojat, jotka huutavat nälissään.
      Hevosen voima ei ole Herran silmissä mitään, *
      miehen juoksu ei hänen katsettaan käännä.
Herra katsoo niihin, jotka häntä palvelevat, *
niihin, jotka panevat toivonsa Herran armoon.
      Kunnia Isälle ja Pojalle *
      ja Pyhälle Hengelle,
niin kuin oli alussa, nyt on ja aina, *
iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

Ps. 145:13a–21

Herra on luotettava kaikissa sanoissaan, *
uskollinen kaikissa teoissaan.
      Herra tukee horjuvia, *
      maahan painetut hän nostaa jaloilleen.
Kaikki katsovat odottaen sinuun, *
ja sinä annat heille ruoan ajallaan.
      Sinä avaat kätesi *
      ja hyvyydessäsi ravitset kaiken mikä elää.
Herra on kaikessa oikeamielinen, *
hän on uskollinen kaikissa teoissaan.
      Hän on lähellä sitä, joka huutaa häntä avuksi, *
      sitä, joka vilpittömästi kääntyy hänen puoleensa.
Hän täyttää niiden pyynnöt, jotka häntä pelkäävät, *
hän kuulee heidän huutonsa ja auttaa heitä.
      Herra suojelee niitä, jotka häntä rakastavat, *
      mutta jumalattomista hän tekee lopun.
Ylistäköön minun suuni Herraa, *
hänen pyhää nimeään kiittäkööt kaikki luodut aina ja ikuisesti!
      Kunnia Isälle ja Pojalle *
      ja Pyhälle Hengelle,
niin kuin oli alussa, nyt on ja aina, *
iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

Ps. 66:3–9

Sanokaa Jumalalle: Kuinka pelottavia ovatkaan sinun tekosi! *
Viholliset nöyrtyvät sinun edessäsi suuren voimasi tähden.
  Koko maa kumartuu eteesi, *
  koko maa laulaa kiitostasi ja ylistää nimeäsi.
Tulkaa ja katsokaa Jumalan töitä. *
Hän on tehnyt meille suuria tekoja.
  Hän muutti meren kuivaksi maaksi,
  kuivin jaloin kansa kulki virran poikki. *
  Siksi me saamme iloita hänestä.
Hän hallitsee voimallaan iäti, hän pitää silmällä kansoja. *
Älköön kukaan nousko kapinaan häntä vastaan.
  Ylistäkää meidän Jumalaamme, kaikki kansat, *
  antakaa ylistyksen kaikua!
Hän antaa meille elämän, *
hän ei salli jalkamme horjua.
  Kunnia Isälle ja Pojalle *
  ja Pyhälle Hengelle,
niin kuin oli alussa, nyt on ja aina, *
iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

Ps. 126

Kun Herra käänsi Siionin kohtalon, *
se oli meille kuin unta.
  Silloin suumme hersyi naurua *
  ja riemu kajahti huuliltamme.
Silloin sanoivat vieraat kansat: *
Suuret ovat Israelin Herran teot!
  Totta! Suuret ovat meidän Herramme teot, *
  niistä me saamme iloita.
Herra, käännä jälleen meidän kohtalomme *
niin kuin aina tuot vedet Negevin kuiviin uomiin.
  Jotka kyynelin kylvävät, *
  ne riemuiten korjaavat.
Jotka itkien menevät kylvämään vakkaansa kantaen, *
ne riemuiten palaavat kotiin lyhteet sylissään.
  Kunnia Isälle ja Pojalle *
  ja Pyhälle Hengelle,
niin kuin oli alussa, nyt on ja aina, *
iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

Bar. 1:15–22; 2:6–13

Sanokaa silloin näin:

"Herra, meidän Jumalamme, on oikeamielinen, mutta meidän kasvojamme varjostaa häpeä tänäkin päivänä. Kaikki me kannamme tätä häpeää: koko Juudan heimo ja Jerusalemin väki, kaikki kansamme kuninkaat ja ruhtinaat, papit, profeetat ja esi-isämme. Me olemme tehneet syntiä Herraa vastaan ja jättäneet hänen käskynsä noudattamatta. Emme ole kuunnelleet Herran, meidän Jumalamme, ääntä emmekä ole vaeltaneet niiden säännösten mukaan, jotka hän antoi meidän seurattavaksemme.

Siitä päivästä lähtien, kun Herra toi isämme Egyptistä, olemme tähän päivään asti olleet tottelemattomia Herraa, meidän Jumalaamme, kohtaan emmekä ole välittäneet kuunnella häntä. Siksi yllämme on kirous ja elämme onnettomissa oloissa. Sinä päivänä, jona Herra toi isämme Egyptistä antaakseen heille maan, joka tulvii maitoa ja hunajaa, hän käski palvelijansa Mooseksen uhata heitä tällä kirouksella. Emme kuitenkaan ole kuunnelleet Herran, meidän Jumalamme, ääntä, kun hän on lähettänyt profeettoja varoittamaan meitä. Kaikki me olemme seuranneet pahaa sydäntämme, palvelleet vieraita jumalia ja tehneet sitä, mikä on Herran silmissä väärää.

Herra, meidän Jumalamme, on oikeamielinen, mutta me ja meidän isämme kannamme häpeää tänäkin päivänä. Kaikki ne onnettomuudet, joilla Herra meitä uhkasi, ovat tulleet meidän osaksemme. Me emme ole rukoilleet, että Herra johdattaisi meidät kaikki pois pahan sydämemme aikeista. Siksi Herra piti onnettomuuksia valmiina ja antoi niiden kohdata meitä, ja minkä osan hän meille määräsi, sen hän määräsi oikeudenmukaisesti. Mehän emme kuunnelleet häntä emmekä eläneet niiden säännösten mukaan, jotka hän antoi meidän seurattavaksemme.

Herra, Israelin Jumala! Väkevällä kädelläsi, ihmeillä ja tunnusmerkeillä, suurilla teoillasi ja kohotetun kätesi voimalla sinä toit kansasi Egyptistä ja loit nimellesi maineen, joka on kestänyt tähän päivään asti. Herra, meidän Jumalamme! Me olemme tehneet syntiä, olemme eläneet jumalattomasti, olemme rikkoneet kaikkia sinun oikeamielisiä säännöksiäsi. Käännä suuttumuksesi meistä pois. Meitä on vain harvoja jäljellä niissä maissa, joiden kansojen keskelle sinä meidät hajotit."

1. Moos. 1:20–23

Jumala sanoi: "Viliskööt vedet eläviä olentoja ja lennelkööt linnut ilmassa taivaankannen alla." Niin Jumala loi suuret meripedot ja kaikki muut elävät olennot, joita vedet vilisevät, sekä kaikki siivekkäiden lajit. Jumala näki, että niin oli hyvä. Hän siunasi ne sanoen: "Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää ja täyttäkää meren vedet, ja linnut lisääntykööt maan päällä." Tuli ilta ja tuli aamu, näin meni viides päivä.

Ps. 139:1–12

Herra, sinä olet minut tutkinut, *
sinä tunnet minut.
      Missä olenkin, minne menenkin, sen sinä tiedät, *
      jo kaukaa sinä näet aikeeni.
Kuljen tai lepään, kaiken olet mitannut, *
perin pohjin sinä tunnet minun tekemiseni.
      Kielelläni ei ole yhtäkään sanaa, *
      jota sinä, Herra, et tuntisi.
Sinä suojaat minua edestä ja takaa, *
sinä lasket kätesi minun päälleni.
      Sinä tiedät kaiken. Se on ihmeellistä, *
      siihen ei ymmärrykseni yllä.
Minne voisin mennä sinun henkesi ulottuvilta, *
minne voisin paeta sinun edestäsi?
      Vaikka nousisin taivaaseen, sinä olet siellä, *
      vaikka tekisin vuoteeni tuonelaan, sielläkin sinä olet.
Vaikka nousisin lentoon aamuruskon siivin *
tai muuttaisin merten taa,
      sielläkin sinä minua ohjaat, *
      talutat väkevällä kädelläsi.
Vaikka sanoisin: "Nyt olen pimeyden kätköissä, yö peittää päivän valon", *
sinulle ei pimeys ole pimeää,
      vaan yö on sinulle kuin päivänpaiste, *
      pimeys kuin kirkas valo.
Kunnia Isälle ja Pojalle *
ja Pyhälle Hengelle,
      niin kuin oli alussa, nyt on ja aina, *
      iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.