Ps. 48:2–15

Suuri on Herra, ylistäkää häntä! *
Hän asuu omassa kaupungissaan, pyhällä vuorellaan.
      Se kohoaa korkealle, *
      se on koko maan ilo.
Siion on kuin pohjoinen vuori, *
se on suuren kuninkaan kaupunki.
      Jumala asuu sen palatseissa, *
      hän on sen vahva turva.
Kuninkaat kokoontuivat yhteen *
ja hyökkäsivät Siionia vastaan.
      Mutta he hämmästyivät sitä minkä näkivät, *
      kauhistuivat ja ryntäsivät pakoon.
Pelko iski heihin, niin kuin tuska iskee synnyttäjään, *
niin kuin itätuuli, kun se murskaa Tarsisin-laivat.
      Mistä ennen olimme kuulleet, sen omin silmin näimme
      Herran Sebaotin, meidän Jumalamme, kaupungissa: *
      Jumala pitää sen lujana ikuisesti.
Jumala, me kerromme temppelissä *
sinun armollisista teoistasi.
      Jumala, maan ääriin saakka kiiriköön sinun nimesi,
      kaikukoon ylistyksesi! *
      Sinun kätesi on hyvyyttä täynnä.
Iloitkoon Siionin vuori, riemuitkoot Juudan kaupungit, *
sillä sinun tuomiosi ovat oikeat.
      Lähtekää, kulkekaa Siionin ympäri, laskekaa sen tornit. *
      Katsokaa sen muureja, tutkikaa sen palatseja,
niin että voitte kertoa tuleville polville: *
Suuri on Jumala!
      Hän on Jumalamme ajasta aikaan. *
      Hän johdattaa meitä ainiaan.
Kunnia Isälle ja Pojalle *
ja Pyhälle Hengelle,
      niin kuin oli alussa, nyt on ja aina, *
      iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

Luuk. 12:8–12

Jeesus sanoi:

"Minä sanon teille: Joka tunnustautuu minun omakseni ihmisten edessä, sen on Ihmisen Poika tunnustava omakseen Jumalan enkelien edessä. Mutta joka ihmisten edessä kieltää minut, se tullaan kieltämään Jumalan enkelien edessä. Ja jokaiselle, joka sanoo jotakin Ihmisen Poikaa vastaan, annetaan anteeksi, mutta sille, joka herjaa Pyhää Henkeä, ei anteeksi anneta.

Kun teitä kuljetetaan synagogiin ja viranomaisten ja esivallan eteen, älkää olko huolissanne siitä, mitä puhutte ja miten puolustatte itseänne. Kun se hetki tulee, Pyhä Henki neuvoo, mitä teidän on sanottava."

Ps. 147:1–11

Halleluja! Hyvä on Jumalaamme sävelin kiittää, *
ihanaa on virittää ylistyslaulu!
      Herra rakentaa Jerusalemin jälleen, *
      hän kokoaa Israelin hajotetun kansan.
Hän parantaa ne, joiden mieli on murtunut, *
hän sitoo heidän haavansa.
      Herra tietää tähtien luvun, *
      hän on antanut niille kaikille nimen.
Suuri on Herramme, suuri ja voimallinen, *
mittaamaton on hänen viisautensa.
      Hän on nöyrien tuki ja turva, *
      mutta jumalattomat hän painaa maahan.
Laulakaa Herralle, virittäkää kiitosvirsi, *
soittakaa lyyralla kiitosta Jumalallemme!
      Hän peittää pilvillä taivaan ja lähettää maan päälle sateen, *
      hän panee versomaan vuorien ruohon.
Hän antaa karjalle ravinnon, *
hän ruokkii korpin pojat, jotka huutavat nälissään.
      Hevosen voima ei ole Herran silmissä mitään, *
      miehen juoksu ei hänen katsettaan käännä.
Herra katsoo niihin, jotka häntä palvelevat, *
niihin, jotka panevat toivonsa Herran armoon.
      Kunnia Isälle ja Pojalle *
      ja Pyhälle Hengelle,
niin kuin oli alussa, nyt on ja aina, *
iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

Ps. 145:13a–21

Herra on luotettava kaikissa sanoissaan, *
uskollinen kaikissa teoissaan.
      Herra tukee horjuvia, *
      maahan painetut hän nostaa jaloilleen.
Kaikki katsovat odottaen sinuun, *
ja sinä annat heille ruoan ajallaan.
      Sinä avaat kätesi *
      ja hyvyydessäsi ravitset kaiken mikä elää.
Herra on kaikessa oikeamielinen, *
hän on uskollinen kaikissa teoissaan.
      Hän on lähellä sitä, joka huutaa häntä avuksi, *
      sitä, joka vilpittömästi kääntyy hänen puoleensa.
Hän täyttää niiden pyynnöt, jotka häntä pelkäävät, *
hän kuulee heidän huutonsa ja auttaa heitä.
      Herra suojelee niitä, jotka häntä rakastavat, *
      mutta jumalattomista hän tekee lopun.
Ylistäköön minun suuni Herraa, *
hänen pyhää nimeään kiittäkööt kaikki luodut aina ja ikuisesti!
      Kunnia Isälle ja Pojalle *
      ja Pyhälle Hengelle,
niin kuin oli alussa, nyt on ja aina, *
iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

Ps. 27:1–3, 7–9

Herra on minun valoni ja apuni, *
ketä minä pelkäisin?
  Herra on minun elämäni turva, *
  ketä siis säikkyisin?
Kun vainoojat käyvät minua kohti iskeäkseen hampaansa minuun, *
he itse kaatuvat, vihamieheni ja vastustajani suistuvat maahan.
  Vaikka sotajoukko saartaisi minut, *
  sydämeni ei pelkäisi,
vaikka minua vastaan nousisi sota, *
ei minulla olisi mitään hätää.
  Herra, kuule, kun huudan sinua! *
  Ole minulle armollinen, vastaa pyyntööni.
Sydämeni muistaa sinun sanasi: *
Etsikää minun kasvojani.
  Herra, minä tahdon etsiä sinua, *
  älä kätke minulta kasvojasi!
Älä vihastu, älä torju palvelijaasi, *
sinä olet aina ollut minun apuni.
  Älä nytkään jätä minua, älä hylkää, *
  sinä Jumalani, sinä auttajani!
Kunnia Isälle ja Pojalle *
ja Pyhälle Hengelle,
  niin kuin oli alussa, nyt on ja aina, *
  iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

Sir. 6:23–31

Kuule minua, poikani, ota neuvoni vastaan,
älä torju minun ohjeitani.
Pane jalkasi viisauden kahleisiin,
ota kaulaasi sen rengas.
Köyristä hartiasi ja kanna sitä,
älä halveksi sen kahleita.
Tavoittele sitä koko sielustasi,
koko voimastasi noudata sen teitä.
Kysele ja etsi, se kyllä antaa itsensä ilmi,
ja kun se on käsissäsi, älä päästä irti,
sillä lopulta löydät levon, jonka se antaa,
ja se kääntyy sinun iloksesi.
Sen kahleista tulee vankka varustuksesi,
sen kaularenkaasta juhlapuku.
Sen ies on kultainen korusi,
sen kahleista on tullut purppurapunos.
Sinä puet sen yllesi kunnian puvuksi,
painat päähäsi riemun seppeleeksi.

Fil. 2:1–4

Jos kerran yhteys Kristukseen rohkaisee ja hänen rakkautensa suo lohdutusta, jos Henki meitä yhdistää ja jos tunnemme hellyyttä ja myötätuntoa toisiamme kohtaan, niin tehkää minun iloni täydelliseksi ja olkaa yksimielisiä. Liittäköön teitä toisiinne rakkaus, sopu ja sama mieli. Älkää tehkö mitään itsekkyydestä tai turhamaisuudesta, vaan olkaa nöyriä ja pitäkää kukin toista parempana kuin itseänne. Älkää tavoitelko vain omaa etuanne vaan myös muiden parasta.

Ps. 139:1–12

Herra, sinä olet minut tutkinut, *
sinä tunnet minut.
      Missä olenkin, minne menenkin, sen sinä tiedät, *
      jo kaukaa sinä näet aikeeni.
Kuljen tai lepään, kaiken olet mitannut, *
perin pohjin sinä tunnet minun tekemiseni.
      Kielelläni ei ole yhtäkään sanaa, *
      jota sinä, Herra, et tuntisi.
Sinä suojaat minua edestä ja takaa, *
sinä lasket kätesi minun päälleni.
      Sinä tiedät kaiken. Se on ihmeellistä, *
      siihen ei ymmärrykseni yllä.
Minne voisin mennä sinun henkesi ulottuvilta, *
minne voisin paeta sinun edestäsi?
      Vaikka nousisin taivaaseen, sinä olet siellä, *
      vaikka tekisin vuoteeni tuonelaan, sielläkin sinä olet.
Vaikka nousisin lentoon aamuruskon siivin *
tai muuttaisin merten taa,
      sielläkin sinä minua ohjaat, *
      talutat väkevällä kädelläsi.
Vaikka sanoisin: "Nyt olen pimeyden kätköissä, yö peittää päivän valon", *
sinulle ei pimeys ole pimeää,
      vaan yö on sinulle kuin päivänpaiste, *
      pimeys kuin kirkas valo.
Kunnia Isälle ja Pojalle *
ja Pyhälle Hengelle,
      niin kuin oli alussa, nyt on ja aina, *
      iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.