Ps. 102:2–19

Kuule rukoukseni, Herra, *
nouskoon huutoni sinun luoksesi!
      Älä kätke minulta kasvojasi, kun olen ahdingossa. *
      Kallista korvasi minun puoleeni!
Kun huudan sinua avuksi, *
älä viivytä vastaustasi.
      Päiväni haihtuvat kuin savu, *
      tuska polttaa luitani kuin tuli.
Sisimpäni on kuin kulottunut ruoho.
Enää en muista syödäkään, huokailen vain, *
olen pelkkää luuta ja nahkaa.
      Minä olen kuin huuhkaja autiomaassa, *
      kuin pöllö, joka asustaa raunioissa.
Minä valvon yöni, olen yksin *
kuin katolla kyyhöttävä lintu.
      Viholliseni pilkkaavat minua päivät pitkät, *
      kirotessaan vihamiehiään he käyttävät minun nimeäni.
Minä syön leipänäni tuhkaa,
kyyneleet maustavat juomani. *
Vihasi vimmassa sinä paiskasit minut maahan.
      Päiväni ovat kuin pitenevä varjo, *
      ruohon lailla minä lakastun.
Mutta sinä, Herra, hallitset ikuisesti, *
sinun nimesi kaikuu polvesta polveen.
      Sinä nouset ja armahdat Siionia. *
      Sen aika on tullut, armon aika.
Sinun palvelijasi rakastavat sen kiviä, *
he surevat kaupunkinsa tuhkaa.
      Kansat pelkäävät Herran nimeä,
      maan kuninkaat kumartavat häntä, *
      kun Herra jälleen rakentaa Siionin ja ilmestyy kunniassaan.
Hän katsoo sorrettujen puoleen, *
ei torju heidän rukoustaan.
      Tämä on kirjoitettu tulevalle polvelle, *
      jotta uudeksi luotu kansa ylistäisi Herraa.
Kunnia Isälle ja Pojalle *
ja Pyhälle Hengelle,
      niin kuin oli alussa, nyt on ja aina, *
      iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

Mark. 9:11–13

Opetuslapset kysyivät Jeesukselta: "Eivätkö lainopettajat sano, että Elian pitää tulla ensin?" "Elia tuleekin ensin", hän vastasi, "ja panee kaiken taas kohdalleen. Mutta miksi sitten on kirjoitettu, että Ihmisen Poika joutuu paljon kärsimään ja kokemaan halveksuntaa? Kuulkaa, mitä sanon: Elia on jo tullut! Ihmiset vain tekivät hänelle mitä tahtoivat, niin kuin hänestä on kirjoitettu."

Ps. 147:1–11

Halleluja! Hyvä on Jumalaamme sävelin kiittää, *
ihanaa on virittää ylistyslaulu!
      Herra rakentaa Jerusalemin jälleen, *
      hän kokoaa Israelin hajotetun kansan.
Hän parantaa ne, joiden mieli on murtunut, *
hän sitoo heidän haavansa.
      Herra tietää tähtien luvun, *
      hän on antanut niille kaikille nimen.
Suuri on Herramme, suuri ja voimallinen, *
mittaamaton on hänen viisautensa.
      Hän on nöyrien tuki ja turva, *
      mutta jumalattomat hän painaa maahan.
Laulakaa Herralle, virittäkää kiitosvirsi, *
soittakaa lyyralla kiitosta Jumalallemme!
      Hän peittää pilvillä taivaan ja lähettää maan päälle sateen, *
      hän panee versomaan vuorien ruohon.
Hän antaa karjalle ravinnon, *
hän ruokkii korpin pojat, jotka huutavat nälissään.
      Hevosen voima ei ole Herran silmissä mitään, *
      miehen juoksu ei hänen katsettaan käännä.
Herra katsoo niihin, jotka häntä palvelevat, *
niihin, jotka panevat toivonsa Herran armoon.
      Kunnia Isälle ja Pojalle *
      ja Pyhälle Hengelle,
niin kuin oli alussa, nyt on ja aina, *
iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

Ps. 145:13a–21

Herra on luotettava kaikissa sanoissaan, *
uskollinen kaikissa teoissaan.
      Herra tukee horjuvia, *
      maahan painetut hän nostaa jaloilleen.
Kaikki katsovat odottaen sinuun, *
ja sinä annat heille ruoan ajallaan.
      Sinä avaat kätesi *
      ja hyvyydessäsi ravitset kaiken mikä elää.
Herra on kaikessa oikeamielinen, *
hän on uskollinen kaikissa teoissaan.
      Hän on lähellä sitä, joka huutaa häntä avuksi, *
      sitä, joka vilpittömästi kääntyy hänen puoleensa.
Hän täyttää niiden pyynnöt, jotka häntä pelkäävät, *
hän kuulee heidän huutonsa ja auttaa heitä.
      Herra suojelee niitä, jotka häntä rakastavat, *
      mutta jumalattomista hän tekee lopun.
Ylistäköön minun suuni Herraa, *
hänen pyhää nimeään kiittäkööt kaikki luodut aina ja ikuisesti!
      Kunnia Isälle ja Pojalle *
      ja Pyhälle Hengelle,
niin kuin oli alussa, nyt on ja aina, *
iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

Ps. 85:9–14

Minä kuuntelen, mitä Herra Jumala puhuu.
Hän lupaa rauhan kansalleen, omilleen – *
älkööt he enää eksykö mielettömyyteen!
  Hän antaa apunsa niille, jotka häntä palvelevat, *
  ja niin meidän maamme saa takaisin kunniansa.
Laupeus ja uskollisuus kohtaavat, *
oikeus ja rauha suutelevat toisiaan.
  Uskollisuus versoo maasta *
  ja oikeus katsoo alas taivaasta.
Herra antaa kaiken hyvän, *
maa antaa satonsa.
  Herran edellä kulkee oikeus, *
  se valmistaa tien Herralle.
Kunnia Isälle ja Pojalle *
ja Pyhälle Hengelle,
  niin kuin oli alussa, nyt on ja aina, *
  iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

Sir. 17:25–32

Käänny Herran puoleen, jätä syntinen elämä,rukoile häntä ja pyri eroon synneistäsi.Palaa Korkeimman luo, käännä selkäsi vääryydelle.Hän johdattaa sinut pimeydestä pelastuksen valoon.Vihaa sydämesi pohjasta sitä, mitä Herra kammoksuu.Kuka ylistää Korkeinta tuonelassa?Eläviltä hän saa kiitoksensa.Ei kuollut kiitä, ei mikään eloton,Herraa ylistävät ne, jotka ovat elossa ja voimissaan.Kuinka suuri onkaan Herran laupeus,kuinka anteliaasti hän armahtaa ne,jotka palaavat hänen luokseen!Samaan ei ihminen yllä,koska hän on kuolevainen.Mikään ei loista aurinkoa kirkkaammin,mutta sekin pimentyy,ja ihminen, joka on lihaa ja verta,hautoo pahoja ajatuksia.Herra valvoo taivaan korkeuksien joukkoja,mutta ihmisten suku on tomua ja tuhkaa.

Jes. 56:1–8

Näin sanoo Herra:
– Noudattakaa oikeutta, toteuttakaa vanhurskaus,
sillä pelastus on lähellä, se tulee,
kohta minä tuon julki vanhurskauteni.
Onnellinen se ihminen, joka näin tekee,
autuas se ihmislapsi, joka tässä pysyy,
se joka pitää loukkaamattomana sapatin pyhyyden
ja varoo tekemästä pahaa.

Älköön murehtiko muukalaisen poika,
joka on liittynyt Herran palvelijoiden joukkoon:
"Näinkö Herra sulkee minut kansansa yhteydestä?"
Älköön eunukki huokailko:
"Minähän olen kuivettunut puu."
Sillä Herra sanoo näin:
– Myös eunukit, jotka pyhittävät minun sapattini,
jotka tahtovat noudattaa minun mieltäni
ja pysyvät minun liitossani,
saavat kunniakkaan nimen
pyhäkössä, muurieni sisäpuolella.
Heillekin minä luon muistomerkin,
poikia ja tyttäriä kestävämmän,
annan nimen, joka ei koskaan katoa.
Samalla tavoin myös muukalaiset,
jotka ovat liittyneet Herran palvelijoiden joukkoon,
jotka rakastavat hänen nimeään ja kunnioittavat häntä,
kaikki jotka varovat loukkaamasta sapatin pyhyyttä
ja pysyvät minun liitossani,
he kaikki saavat tulla pyhälle vuorelleni.
Minä täytän heidät riemulla, kun he rukoilevat siellä.
Minä hyväksyn polttouhrit ja teurasuhrit,
jotka he tuovat alttarilleni.
Ja minun temppelistäni tulee huone,
jossa kaikki kansat saavat rukoilla.
Näin sanoo Herra, minun Jumalani,
hän, joka kokoaa yhteen Israelista karkotetut:
– Minä kokoan tänne vielä enemmän kansaa,
yli sen nykyisen määrän.

Ps. 139:1–12

Herra, sinä olet minut tutkinut, *
sinä tunnet minut.
      Missä olenkin, minne menenkin, sen sinä tiedät, *
      jo kaukaa sinä näet aikeeni.
Kuljen tai lepään, kaiken olet mitannut, *
perin pohjin sinä tunnet minun tekemiseni.
      Kielelläni ei ole yhtäkään sanaa, *
      jota sinä, Herra, et tuntisi.
Sinä suojaat minua edestä ja takaa, *
sinä lasket kätesi minun päälleni.
      Sinä tiedät kaiken. Se on ihmeellistä, *
      siihen ei ymmärrykseni yllä.
Minne voisin mennä sinun henkesi ulottuvilta, *
minne voisin paeta sinun edestäsi?
      Vaikka nousisin taivaaseen, sinä olet siellä, *
      vaikka tekisin vuoteeni tuonelaan, sielläkin sinä olet.
Vaikka nousisin lentoon aamuruskon siivin *
tai muuttaisin merten taa,
      sielläkin sinä minua ohjaat, *
      talutat väkevällä kädelläsi.
Vaikka sanoisin: "Nyt olen pimeyden kätköissä, yö peittää päivän valon", *
sinulle ei pimeys ole pimeää,
      vaan yö on sinulle kuin päivänpaiste, *
      pimeys kuin kirkas valo.
Kunnia Isälle ja Pojalle *
ja Pyhälle Hengelle,
      niin kuin oli alussa, nyt on ja aina, *
      iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.